• 18.10.2022

    Kenen tulisi maksaa ilmastotuhojen lasku?

    Hälyttävästi etenevän ilmastonmuutoksen inhimillinen hinta lisää kierroksia kansainvälisille ilmastoneuvotteluille marraskuussa. Ilmastokriisin tulilinjalla olevat valtiot vaativat teollisuusmaita kantamaan vastuunsa ilmastonmuutoksen seurauksista, kirjoittaa Fingon vaikuttamisviestinnän asiantuntija Johannes Hautaviita.

  • 13.10.2022

    ”Ihan turha on enää kenenkään sössöttää, ettei politiikka kuuluisi urheiluun”

    Politiikka on aina kuulunut urheiluun. Viime aikoina vallan mahtiareena on muuttunut tasa-arvoisemmaksi, mutta vielä herää kysymys: kenen keho näkyy ja miten, kirjoittaa Anni Valtonen.

  • 4.10.2022

    ”Puhe vihreästä kasvusta perustuu itsepetokseen”

    Päättäjille, yrityselämälle ja tavallisille kansalaisille voi olla vaikea kuvitella yhteiskuntia ilman rajatonta kasvua. Muutama helppo laskutoimitus paljastaa kuitenkin karun totuuden: oli kasvu kuinka "vihreää" hyvänsä, lopputuloksena on mahdoton yhtälö, kirjoittaa Fingon innovaatioasiantuntija Mika Välitalo.

  • 23.8.2022

    ”Jotta seksille voi turvallisesti sanoa kyllä, pitää voida sanoa turvallisesti ei”

    Seksi ei ole performanssi tai lineaarinen suoritus, joka alkaa suudelmasta ja päättyy ejakulaatioon, vaan se on leikki, jota ennen, jonka aikana ja jonka jälkeen ihmisellä on hyvä ja turvallinen olo, Emmi Nuorgam kirjoittaa.

  • 10.8.2022

    ”Uusille sukupolville rajat on määritelty monella tapaa uudestaan”

    "Mikäli kaikki kuluttaisivat kuin suomalaiset, tarvitsisimme yli kolme maapalloa", Karri Miettinen alias Paleface kirjoittaa.

  • 5.8.2022

    Elämmekö enää ihmiselle lajityypillistä elämää?

    Elämme keskellä ilmastokriisiä, luontokatoa ja muita jatkuvasti kasautuvia kriisejä. Silti järjestelmä vaatii meitä koko ajan osoittamaan suorituskykyämme, Anni Valtonen kirjoittaa.

  • 25.5.2022

    Meidän on luovuttava siirtomaa-ajan maailmaa heijastavista käytännöistä – ja asetuttava rinnalla kulkijoiksi

    Kehityspolittikassa puhutaan nyt dekolonisaatiosta. Muutoksen on tapahduttava ennen kaikkea rakenteissa ja asenteissa. Meidän on luovuttava siirtomaa-ajan maailmaa heijastavista ja toiseuttavista käytännöistä, joissa rikas pohjoinen auttaa köyhää etelää. Tehtäväksemme jää kuunteleminen ja tukeminen, kirjoittaa Anni Valtonen.

  • 11.5.2022

    Anteeksi siat, apinat, lehmät, kanat ja lampaat

    ”Minähän en koiralta anteeksi pyydä!” julisti täti vierailulla. Mikä eläimeltä anteeksi pyytämisessä olisi ollut niin mahdotonta, pohtii Hanna Weselius. Hän ottaa riskin ja pyytää eläimiltä julkisesti anteeksi.

  • 2.5.2022

    Suljettujen suiden maa: ”Meitä on valmisteltu jo pidemmän aikaa siihen, että journalismi tulee Venäjällä tiensä päähän”

    Venäjällä on kaksi kuukautta Ukrainan sodan alkamisen jälkeen lakkautettu 36 tiedotusvälinettä. Tilanteeseen tiedettiin alkaa valmistautua 2020, kun sana ”räjähdys” suositeltiin korvaamaan sanalla ”pamaus”. Nyt heitä, jotka eivät ole opetelleet uuskieltä hiljennetään ja pidätetään, kirjoittaa riippumaton venäläinen toimittaja Ivan Žilin.

  • 6.4.2022

    ”Eläimet ovat arvokkaita itsessään, ilman ihmiselle koituvaa hyötyä”

    Eläimet on nähty pitkään hyödykkeinä ja välineinä. Olemme kuitenkin tulleet yhä enemmän kohti ymmärrystä, että eläimelläkin on itseisarvo. Ihmisen tehtävä olisi suojella tätä arvoa, eläinten oikeutta olla eläin, kirjoittaa Anni Valtonen.