16.4.2024
Jos uskomme, että paskaksi ja palamaan, ei tässä enää mitään voi tehdä, niin eipä tässä sitten mitään tehdäkään, kirjoittaa Julia Thurén. Thurén perusti pienten lasten vanhemmille keskusteluryhmän, jossa puhutaan ilmastokriisistä. Hän avaa esseessään ryhmän oivalluksia vanhemmuudesta ilmastokriisin aikakaudella.
29.3.2024
Sota jakaa miehet rintamalle ja naiset pakenemaan tai hoivaamaan ja huoltamaan. Sodassa on monia rooleja, eikä sukupuolen tulisi määrittää sitä, mikä on kenenkin, Sandra Järvenpää kirjoittaa.
22.3.2024
Perussa vesikonfliktit ovat yleistyneet ilmastonmuutoksen ja kestämättömän veden käytön seurauksena. Kiistoissa puolustetaan myös toisenlaista maailmanjärjestystä, jota valvovat vuorten jumalat, kirjoittaa kehitysmaatutkija Anna Heikkinen.
20.3.2024
Katastrofielokuvissa panikoidaan ja taistellaan resursseista, mutta oikea elämä osoittaa, että ihmiset auttavat toisiaan. Ainakin he auttavat läheisiään ja ystäviään, kirjoittaa Riikka Suominen kolumnissaan.
21.2.2024
Elämme nyt todeksi sitä, mistä on pitkään puhuttu: ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat täällä. Huolen tulevaisuudesta voi jalostaa toiminnaksi, eikä mikään keino vaikuttaa ilmastokriisiin ole liian pieni, kirjoittaa Anni Valtonen pääkirjoituksessaan.
1.2.2024
Israelin syytöksiin reagoiminen jäädyttämällä UNRWA:lle suunnatut tuet kertoo ymmärtämättömyydestä järjestön asemasta ja toiminnasta, kirjoittavat tutkija ja YK-järjestö UNRWA:n entiset työntekijät.
2.1.2024
Kun yhdistetään ”valtiovarainministeriön johtaja” ja humanismi tai ”EU:n talousosasto” ja ympäristöliike, tapahtuu ihmeitä. Esimerkiksi Korkmanin asemaa voi kuitenkin tarkastella myös sen kautta, mistä hän ei puhu, kirjoittaa Reetta Räty kolumnissaan.
21.12.2023
Terve ja etuoikeutettu porskuttaa, kun taas elämä köyhänä, sairaana tai syrjittynä on ihan oikeasti paljon vaikeampaa. Tähän auttaa yhteiskunnan korjaus, ei yksilön terapia, Karoliina Knuuti kirjoittaa.
5.12.2023
Vuosi vapaaehtoisena Meksikossa sai havahtumaan siihen, ettei maailma ole oikeudenmukainen. Kokemuksen jälkeen Suomikaan ei ole tuntunut enää keskiluokkaiselta keitaalta. Havahtumisen hetki ei unohdu, kirjoittaa Anni Valtonen pääkirjoituksessaan.
10.11.2023
Kriittisen tutkimuksen perusperiaatteena on tehdä valtasuhteita näkyväksi. Tällöin on puhuttava tilanteesta oikein käsittein, vaikka ne vaikuttaisivatkin joidenkin mielestä kantaaottavilta. Neutraaliksi puettu ulkopuolisuus ei ole hyvää tutkimusta, kirjoittaa tutkijatohtori Tiina Järvi kolumnissaan.