10.8.2022
”Uusille sukupolville rajat on määritelty monella tapaa uudestaan”
"Mikäli kaikki kuluttaisivat kuin suomalaiset, tarvitsisimme yli kolme maapalloa", Karri Miettinen alias Paleface kirjoittaa.
10.8.2022
"Mikäli kaikki kuluttaisivat kuin suomalaiset, tarvitsisimme yli kolme maapalloa", Karri Miettinen alias Paleface kirjoittaa.
5.8.2022
Elämme keskellä ilmastokriisiä, luontokatoa ja muita jatkuvasti kasautuvia kriisejä. Silti järjestelmä vaatii meitä koko ajan osoittamaan suorituskykyämme, Anni Valtonen kirjoittaa.
25.5.2022
Kehityspolittikassa puhutaan nyt dekolonisaatiosta. Muutoksen on tapahduttava ennen kaikkea rakenteissa ja asenteissa. Meidän on luovuttava siirtomaa-ajan maailmaa heijastavista ja toiseuttavista käytännöistä, joissa rikas pohjoinen auttaa köyhää etelää. Tehtäväksemme jää kuunteleminen ja tukeminen, kirjoittaa Anni Valtonen.
11.5.2022
”Minähän en koiralta anteeksi pyydä!” julisti täti vierailulla. Mikä eläimeltä anteeksi pyytämisessä olisi ollut niin mahdotonta, pohtii Hanna Weselius. Hän ottaa riskin ja pyytää eläimiltä julkisesti anteeksi.
2.5.2022
Venäjällä on kaksi kuukautta Ukrainan sodan alkamisen jälkeen lakkautettu 36 tiedotusvälinettä. Tilanteeseen tiedettiin alkaa valmistautua 2020, kun sana ”räjähdys” suositeltiin korvaamaan sanalla ”pamaus”. Nyt heitä, jotka eivät ole opetelleet uuskieltä hiljennetään ja pidätetään, kirjoittaa riippumaton venäläinen toimittaja Ivan Žilin.
6.4.2022
Eläimet on nähty pitkään hyödykkeinä ja välineinä. Olemme kuitenkin tulleet yhä enemmän kohti ymmärrystä, että eläimelläkin on itseisarvo. Ihmisen tehtävä olisi suojella tätä arvoa, eläinten oikeutta olla eläin, kirjoittaa Anni Valtonen.
28.2.2022
Kuka on suomalainen ja miten suomalaiseksi pääsee? On tärkeää, että jokainen hyväksytään kansalaiseksi, jos viranomaiset ovat jo kansalaisuuden myöntäneet, Wali Hashi kirjoittaa.
9.2.2022
Mitä on kansalaisuus? Ainakin osallisuutta, porukkaan kuulumista ja yhteisten asioiden hoitoa, Anni Valtonen kirjoittaa.
9.12.2021
Globaalissa etelässä ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät meitä kriittisemmin jo nyt erityisesti sään ääri-ilmiöinä. Toimijuutta on nyt kuitenkin kaikkialla, ja siinä on toivomme: eri puolilla maailmaa kukoistavassa joukkovoimassa, Anni Valtonen kirjoittaa.
19.11.2021
Nenäpäivän taustalla oleva tavoite on tärkeä, mutta ilman epätasa-arvoisten rakenteiden kohtaamista emme voi puhua aidosti tasa-arvoisesta ja rasismista vapaasta kehitysyhteistyöstä, kirjoittaa Ujuni Ahmed.