• 29.9.2023

    Kun Ukrainassa alkoi sota, sotilaat lähtivät liikkeelle, mutta ikääntyneet eivät – Ketkä ajavat ikääntyneiden oikeuksia ja miksi heitä ei näy missään?

    Ikääntyneet eivät poseeraa hyväntekeväisyyskuvastoissa, eivätkä heidän etujaan ajavat kansainväliset järjestöt paistattele otsikoissa. Miksi vanhuuden turvaaminen ei kiinnosta ihmisiä?

  • 6.9.2023

    ”Kukaan muu ei elä elämääsi – ole itsesi puolella”

    Emme tiedä elämämme mittaa, emmekä voi vaikuttaa kaikkeen itse. Voimme kuitenkin vaikuttaa siihen, että vapaudumme ulkopuolelta tulevista ikään perustuvista olettamuksista, Anni Valtonen kirjoittaa pääkirjoituksessaan.

  • 9.8.2023

    Mitä jos aikamme kansanmusiikkia ovatkin Paleface, Kielo Kärkkäinen, Jarkko Martikainen, Suvi Teräsniska ja Arttu Wiskari? 

    Kansa ei ole milloinkaan omistanut kansanmusiikkia, jos kansalla tarkoitetaan kansallisvaltiota, tiettyä etnisyyttä tai kieliryhmää. Kansanmusiikin tyylit, sävelmät ja tekijät ovat aina menneet heittämällä yli rajojen, musiikkitoimittaja Mika Kauhanen kirjoittaa.

  • 20.6.2023

    Tekoäly-Drakea ja jäljitelmä-Oasista: ”Miten toimitaan, jos artisti ei ole itse osallistunut kappaleen tekoon, vaikka hän siinä selvästi esiintyykin?”

    Tekoälyllä tuotettu musiikki on aiheuttanut kevään aikana keskustelua. Esimerkiksi yksi AI:n ja puhesynteesin avulla tehdyistä suosioon nousseista kappaleista poistettiin suoratoistopalveluista. Tekoälymusiikki herättää kysymyksiä muun muassa tekijänoikeuksista, kirjoittaa Karri Miettinen kolumnissaan.

  • 12.6.2023

    ”Eurooppalaiset ovat kiertäneet maailmaa pelastamassa paikallisia ongelmilta, joista moni on länsimaiden itsensä luoma”

    Humanitaarisella alalla arvostetaan kansainvälistä koulutusta, englanninkielen taitoa ja kykyä raportoida rahoittajille enemmän kuin paikallistuntemusta. Ajatusleikkinä voi pohtia miltä tuntuisi, jos sodan sattuessa Suomeen saapuisi outo avustusjärjestelmä ja satoja toimijoita, jotka puhuisivat tuntematonta kieltä, Ujuni Ahmed ja Merit Hietanen kirjoittavat.

  • 6.6.2023

    Sävelten sota – Ukrainan ääni on kuulunut vainosta, rajoituksista ja vääristelystä huolimatta, myös musiikissa

    Sota on innoittanut länsimaita tutustumaan ukrainalaiseen kulttuuriin. Venäjän hyökkäys Ukrainaan aiheutti myötätuntoaallon, jonka seurauksena lännessä alettiin esittää ukrainalaista musiikkia, kirjoittaa Antti Häyrynen esseessään.

  • 24.5.2023

    Olemme kaikki vähän rikki – eikä se ole enää uutinen

    Musiikintekijät ja muut julkisuuden henkilöt laitetaan kertomaan tarinaa, jossa he ovat nousseet pohjamudista pinnalle. Että hekin ovat haavoittuvaisia. Toistammeko narratiivia jo kyllästymiseen saakka? Eikö välillä voisi puhua itse musiikista, Anni Valtonen pohtii pääkirjoituksessaan.

  • 12.4.2023

    ”Syyt kulutusjuhlaan eivät olekaan niin pinnallisia kuin ajattelemme”

    Kuluttaminen ei suinkaan ole sisäisesti tyhjää, vaan hyvin merkityksellistä sosiaalista toimintaa. Kuluttaminen on kuin symbolinen kieli, jonka avulla jaamme käsityksiä itsen, toisen ja maailman välisistä suhteista, kirjoittaa Mikko Kurenlahti kolumnissaan.

  • 30.3.2023

    ”Maahanmuutosta puhutaan Suomen vaaleissa koko ajan, mutta ei ole nähty tarpeellisena sitä, että maahanmuuttajat osallistuisivat yhteiskunnalliseen keskusteluun”, kirjoittaa Wali Hashi

    Yle antoi ruutuaikaa ensimmäistä kertaa erikielisille vaalikeskusteluille. Nyt ajankohtaisista teemoista puhutaan myös arabiaksi, englanniksi, selkosuomeksi, somaliksi ja venäjäksi.

  • 23.3.2023

    Äärettömän avaruuden keksijälle naurettiin vuosikymmeniä – millaista on se tulevaisuuden tieto, jolle me nyt nauramme?

    Ripustaudumme tämän hetken totuuksiin jatkuvan kasvun maailmasta niin sinnikkäästi, että vaihtoehtoja on vaikea edes kuvitella. Epävarman tulevaisuuden edessä hyvä mielikuvitus voisi kuitenkin kantaa pidemmälle, kirjoittavat Eppu Mikkonen ja Noora Vähäkari.