Hamameilla eli kylpylöillä on Kabulissa on pitkä historia. Aikoinaan kylpylöitä oli kaikilla kaupungin kulmilla. Ne olivat suosittuja etenkin talvikuukausien aikana, sillä monelta afganistanilaisperheeltä puuttuivat hygieeniset vessat eikä kylpyhuoneita aina voinut lämmittää.
Sukupolvien ajan hamamit olivat tärkeitä etenkin naisille ja lapsille. Ne olivat turvallisia paikkoja, joissa naiset saivat levätä, jutella, vaihtaa kuulumisia ja tukea toinen toisiaan.
Naisille oli tarjolla kahdentyyppisiä hamameita. Julkisissa he nauttivat kylvyistä yhdessä lapsiensa kanssa. Niitä ylläpitivät kunnat, joten myös vähävaraiset pääsivät kylpylöihin.
Osa kylpylöistä oli varattavissa yksityisesti. Niissä jopa yksinäinen nainen saattoi rentoutua rauhassa – tosin tuntuvaa maksua vastaan. Julkiset kylpylät olivat edullisempia, mutta yksityiset hamamit tarjosivat enemmän lepoa ja rauhaa.
Usein hamamit olivat läsnä elämän suurissa tapahtumissa. Saunomiset ja kylpemiset kuuluivat monesti hääjuhliin ja lasten syntymiin. Perinteisesti ne ovat siis olleet tärkeitä sosiaalisen ja kulttuurisen kanssakäymisen mahdollisuuksia.
Taliban julisti naisten kylpylät ”epäislamilaisiksi” marraskuussa 2022 ja päätti sulkea ne. Sen jälkeen naisten terveys, hyvinvointi ja ihmisarvon toteutuminen ovat heikentyneet rajusti.
Naiset ja lapset joutuvat nyt kylpemään jääkylmissä kotikylpyhuoneissaan. Kabulissa on talvella hyytävän kylmää eikä kylpyhuoneita voi aina lämmittää, koska sähköstä, kaasusta ja käyttökelpoisesta polttoaineesta on pulaa.
Riza Gul on Kabulissa asuva viiden lapsen äiti. Hän kertoo, että naisten hamamien sulkeminen on lisännyt terveysongelmia. Aiemmin hänen perheellään oli tapana käydä kerran viikossa kylpemässä.
Talvisin peseytyminen tuntuu Jumalan rangaistukselta.
”Kuinka paljon on varaa ostaa vettä? Voimmeko lämmittää kylpyhuoneen? Meillä on jatkuva sähköpula useampina päivinä, ja polttopuiden hinta on noussut. Siksi pesen nuorimman lapseni olohuoneen keskellä isossa pesuvadissa.”
Riza Gulin kaksi vanhempaa tytärtä joutuvat peseytymään jääkylmässä kylpyhuoneessa myös kuukautisten aikana. Usein he sairastuvat sen seurauksena.
”Talvisin peseytyminen tuntuu Jumalan rangaistukselta. – – Naisten hamamit olivat tärkeitä selviytymisen keinoja. Toivon todella, että talibanit avaisivat ne uudelleen.”
Freshta valittaa samoista ongelmista. Hänellä on neljä lasta, ja perhe asuu pienessä talossa eteläisessä Kabulissa. Heidän kylpyhuoneensa on niin kylmä, että jopa käsien peseminen on tuskaa. Sähköä on vain puolisen tuntia päiväsaikaan ja öisin vain parin tunnin ajan.
Aurinkoisina päivinä Freshta pesee lapsensa pihalla, mutta se ei ole sujunut hyvin. Hänen nuorin lapsensa on sairastunut flunssaan.
”Kokeilin kaikkia keinoja, joita tutut minulle neuvoivat, mutta mikään ei toiminut. Mikään ei korvaa naisten hamameita Kabulissa. Aiemmin pystyimme mukavasti peseytymään itse ja pesemään lapsiamme kotimme lähellä kuluttamatta siihen juurikaan rahaa. Nyt pesen lapsiani joskus pihallamme aurinkoisina päivinä, ja usein meidän pitää jatkaa peseytymistä kodin kylmässä kylpyhuoneessa. Joskus menen myös äitini kotiin peseytymään. Se on kuitenkin hankalaa, sillä Kabulin talvi on pitkä ja hyytävän kylmä.”
”Äitini on kaukana. Meidän pitää matkustaa busseilla tai kimppatakseilla, mikä nostaa kustannuksia. Naisten hamamit olivat pelastajia monille köyhille perheille. Jos ne olisivat avoinna nyt, pystyisimme pesemään nuoret tyttäremme ja lapsemme lämpimässä kylvyssä samalla rahalla, jolla ostamme kuljetuksia ja vettä tänään.”
”Saan tuskin lapset pesemään itseään. Sen sijaan, että he nauttisivat, he tuntevat olonsa kurjaksi kylpiessään jäisissä kylpyhuoneissa”, Riza Gul lisää.
Hamamit ovat tärkeitä. Monet naiset sanovat, että useimmat perheet ovat niistä riippuvaisia. He eivät voi lämmittää kotiensa kylpyhuoneita eikä kotona juurikaan ole vettä. Tämän takia hamamit olisivat paras ratkaisu.
Naiset syyttävät talibaneja naisten elämän rajoittamisesta. Heidän mielestään tämä päätös ei tuo mitään etuja myöskään talibaneille.
Se on naisille ja lapsille vain tuskallista ja pelottavaa.
Artikkelin on tuottanut Learning Together -verkosto. Verkoston suomalaiset naistoimittajat ovat kouluttaneet afgaaninaistoimittajia vapaaehtoistyönä vuodesta 2009. Kirjoittajat ovat Afganistanissa asuvia, Suomen tuella koulutettuja naistoimittajia, joiden henkilöllisyys salataan turvallisuussyistä. Samoin salataan haastateltavien oikeat nimet.