• 24.5.2023

    Olemme kaikki vähän rikki – eikä se ole enää uutinen

    Musiikintekijät ja muut julkisuuden henkilöt laitetaan kertomaan tarinaa, jossa he ovat nousseet pohjamudista pinnalle. Että hekin ovat haavoittuvaisia. Toistammeko narratiivia jo kyllästymiseen saakka? Eikö välillä voisi puhua itse musiikista, Anni Valtonen pohtii pääkirjoituksessaan.

  • 12.4.2023

    ”Syyt kulutusjuhlaan eivät olekaan niin pinnallisia kuin ajattelemme”

    Kuluttaminen ei suinkaan ole sisäisesti tyhjää, vaan hyvin merkityksellistä sosiaalista toimintaa. Kuluttaminen on kuin symbolinen kieli, jonka avulla jaamme käsityksiä itsen, toisen ja maailman välisistä suhteista, kirjoittaa Mikko Kurenlahti kolumnissaan.

  • 30.3.2023

    ”Maahanmuutosta puhutaan Suomen vaaleissa koko ajan, mutta ei ole nähty tarpeellisena sitä, että maahanmuuttajat osallistuisivat yhteiskunnalliseen keskusteluun”, kirjoittaa Wali Hashi

    Yle antoi ruutuaikaa ensimmäistä kertaa erikielisille vaalikeskusteluille. Nyt ajankohtaisista teemoista puhutaan myös arabiaksi, englanniksi, selkosuomeksi, somaliksi ja venäjäksi.

  • 23.3.2023

    Äärettömän avaruuden keksijälle naurettiin vuosikymmeniä – millaista on se tulevaisuuden tieto, jolle me nyt nauramme?

    Ripustaudumme tämän hetken totuuksiin jatkuvan kasvun maailmasta niin sinnikkäästi, että vaihtoehtoja on vaikea edes kuvitella. Epävarman tulevaisuuden edessä hyvä mielikuvitus voisi kuitenkin kantaa pidemmälle, kirjoittavat Eppu Mikkonen ja Noora Vähäkari.

  • 15.2.2023

    Mikä meille riittää?

    Keskiluokka on määrittänyt Suomessa kuluttamisen normin. On oltava omakotitalo, kesämökki, kaksi autoa ja paljon muuta. Harva miettii, mitä kulutusjuhla ympäristölle aiheuttaa. Entä tulimmeko ajatelleeksi, että vaurastumisemme voi olla pois toisten ihmisten hyvinvoinnista, kysyy Anni Valtonen pääkirjoituksessaan.

  • 18.1.2023

    Saippuaooppera myy paremmin kuin politiikan avainkysymykset – Keniassakin

    Keniassa lehdistönvapaus on taattu perustuslaissa ja journalismi on vireää. Pinnan alta paljastuvat kuitenkin tutut ongelmat, kuten paine rahasta ja digitaalisuuden tuoma vaatimus nopeudesta, kirjoittaa Merja Määttänen kolumnissaan.

  • 15.12.2022

    Millaisen kuvan sinä näet maailmasta?

    Ilmassa on useita maailmanrauhaa ravistelevia ilmiöitä, jotka kytkeytyvät mediaan ja sananvapauteen. Käytämmekö sananvapauttamme niin hyvin kuin voisimme, kysyy Anni Valtonen pääkirjoituksessaan.

  • 5.12.2022

    Urheilufanit saavat rellestää kadulla, mutta ilmastoaktivistit eivät saa istua niillä – olisiko aika suoda katujuhlat kaikille?

    Urheilu on työkalu, joka laajensi ajatteluamme pienemmistä yksiköistä kansakuntaan. Nyt, kun ekokriisi ravistelee elämän perustuksia, on seuraavan harppauksen aika, kirjoittaa Heidi Nummi esseesään.

  • 15.11.2022

    Maailmassa on nyt 8 miljardia ihmistä – olisiko jo suomalaisen median aika saada västönkasvun faktat kuntoon?

    Vaikuttaisi siltä, että väestöpommeista ja -räjähdyksistä otsikoita repivät mediat unohtavat kokonaan katsoa ennusteiden loppupäätä, kirjoittaa kehityspolitiikan asiantuntija Eppu Mikkonen.

  • 10.11.2022

    Vieraskynä: ”Julkkikset eivät enää lähde tutustumaan kehitysyhteistyöhankkeisiin Nenäpäivässä. Mutta se on vasta muutoksen ensimmäinen askel”

    Nenäpäivä-säätiössä viestintää ja varainhankintaa on tänä vuonna katsottu yhdenvertaisuuslinssien läpi. Osa kritiikista vaatii asioita, joita on hyvin vaikea toteuttaa, kirjoittaa Riina Paasio vieraskynässään.