• 12.6.2023

    ”Eurooppalaiset ovat kiertäneet maailmaa pelastamassa paikallisia ongelmilta, joista moni on länsimaiden itsensä luoma”

    Humanitaarisella alalla arvostetaan kansainvälistä koulutusta, englanninkielen taitoa ja kykyä raportoida rahoittajille enemmän kuin paikallistuntemusta. Ajatusleikkinä voi pohtia miltä tuntuisi, jos sodan sattuessa Suomeen saapuisi outo avustusjärjestelmä ja satoja toimijoita, jotka puhuisivat tuntematonta kieltä, Ujuni Ahmed ja Merit Hietanen kirjoittavat.

  • 6.6.2023

    Sävelten sota – Ukrainan ääni on kuulunut vainosta, rajoituksista ja vääristelystä huolimatta, myös musiikissa

    Sota on innoittanut länsimaita tutustumaan ukrainalaiseen kulttuuriin. Venäjän hyökkäys Ukrainaan aiheutti myötätuntoaallon, jonka seurauksena lännessä alettiin esittää ukrainalaista musiikkia, kirjoittaa Antti Häyrynen esseessään.

  • 24.5.2023

    Olemme kaikki vähän rikki – eikä se ole enää uutinen

    Musiikintekijät ja muut julkisuuden henkilöt laitetaan kertomaan tarinaa, jossa he ovat nousseet pohjamudista pinnalle. Että hekin ovat haavoittuvaisia. Toistammeko narratiivia jo kyllästymiseen saakka? Eikö välillä voisi puhua itse musiikista, Anni Valtonen pohtii pääkirjoituksessaan.

  • 12.4.2023

    ”Syyt kulutusjuhlaan eivät olekaan niin pinnallisia kuin ajattelemme”

    Kuluttaminen ei suinkaan ole sisäisesti tyhjää, vaan hyvin merkityksellistä sosiaalista toimintaa. Kuluttaminen on kuin symbolinen kieli, jonka avulla jaamme käsityksiä itsen, toisen ja maailman välisistä suhteista, kirjoittaa Mikko Kurenlahti kolumnissaan.

  • 30.3.2023

    ”Maahanmuutosta puhutaan Suomen vaaleissa koko ajan, mutta ei ole nähty tarpeellisena sitä, että maahanmuuttajat osallistuisivat yhteiskunnalliseen keskusteluun”, kirjoittaa Wali Hashi

    Yle antoi ruutuaikaa ensimmäistä kertaa erikielisille vaalikeskusteluille. Nyt ajankohtaisista teemoista puhutaan myös arabiaksi, englanniksi, selkosuomeksi, somaliksi ja venäjäksi.

  • 23.3.2023

    Äärettömän avaruuden keksijälle naurettiin vuosikymmeniä – millaista on se tulevaisuuden tieto, jolle me nyt nauramme?

    Ripustaudumme tämän hetken totuuksiin jatkuvan kasvun maailmasta niin sinnikkäästi, että vaihtoehtoja on vaikea edes kuvitella. Epävarman tulevaisuuden edessä hyvä mielikuvitus voisi kuitenkin kantaa pidemmälle, kirjoittavat Eppu Mikkonen ja Noora Vähäkari.

  • 15.2.2023

    Mikä meille riittää?

    Keskiluokka on määrittänyt Suomessa kuluttamisen normin. On oltava omakotitalo, kesämökki, kaksi autoa ja paljon muuta. Harva miettii, mitä kulutusjuhla ympäristölle aiheuttaa. Entä tulimmeko ajatelleeksi, että vaurastumisemme voi olla pois toisten ihmisten hyvinvoinnista, kysyy Anni Valtonen pääkirjoituksessaan.

  • 18.1.2023

    Saippuaooppera myy paremmin kuin politiikan avainkysymykset – Keniassakin

    Keniassa lehdistönvapaus on taattu perustuslaissa ja journalismi on vireää. Pinnan alta paljastuvat kuitenkin tutut ongelmat, kuten paine rahasta ja digitaalisuuden tuoma vaatimus nopeudesta, kirjoittaa Merja Määttänen kolumnissaan.

  • 15.12.2022

    Millaisen kuvan sinä näet maailmasta?

    Ilmassa on useita maailmanrauhaa ravistelevia ilmiöitä, jotka kytkeytyvät mediaan ja sananvapauteen. Käytämmekö sananvapauttamme niin hyvin kuin voisimme, kysyy Anni Valtonen pääkirjoituksessaan.

  • 5.12.2022

    Urheilufanit saavat rellestää kadulla, mutta ilmastoaktivistit eivät saa istua niillä – olisiko aika suoda katujuhlat kaikille?

    Urheilu on työkalu, joka laajensi ajatteluamme pienemmistä yksiköistä kansakuntaan. Nyt, kun ekokriisi ravistelee elämän perustuksia, on seuraavan harppauksen aika, kirjoittaa Heidi Nummi esseesään.