Talibanien palattua valtaan Afganistanissa vuonna 2021 valtaosa maan koulutetuista naisista on joutunut jättämään työnsä opintojaan vastaavalla alalla.

Nyt he joutuvat hankkimaan tienestejä muilla keinoilla. Monet aikaisemmin uutisia kirjoittaneet ja ohjelmistoja suunnitelleet afganistanilaiset naiset elättävät itsensä ja usein myös perheensä nyt ompelijoina ja kauppa-apulaisina naistenvaate- ja kosmetiikkaliikkeissä.

Vaikka koulutusta vastaamaton työ on naisille pakkorako, se on myös vastarinnan osoitus talibaneille.

Lida (nimi muutettu) on yksi talibanien määräysten takia virkansa menettäneistä koulutetuista naisista. Lida on suorittanut tietojenkäsittelytieteen tutkinnon. Hän työskenteli ennen talibanien vallankaappausta kuusi vuotta talousministeriössä it-virkailijana ja ansaitsi hyvin. Nykyisin hän pyörittää ompelimokauppaa Länsi-Kabulissa. 

Lida on leski. Hänen miehensä kuoli pommi-iskussa Kabulissa kymmenen vuotta sitten. Lida asuu edesmenneen miehensä veljen viisilapsisen perheen kanssa. Perheen taloudellinen tilanne on kehno.  Yksi pojista joutuu myymään muovipusseja kadulla.

“Kun Taliban otti vallan, menetin työni. Näiden neljän vuoden aikana en ole löytänyt työtä omalta alaltani. Minulla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin työskennellä apulaisena ompelimoliikkeessä, jossa valmistetaan ja myydään perinteisiä afganistanilaisia vaatteita”, Lida kertoo.

Afganistanissa naisten työmahdollisuudet ovat hyvin rajalliset. Naiset voivat työskennellä naisten vaatteita ja kosmetiikkaa myyvissä kaupoissa, joissa asiakkaat ovat pääsääntöisesti naisia. Taliban ei myönnä naisille lupaa pyörittää kauppaa. Miespuolisen perheenjäsenen tai muun miehen on hankittava kaupan toimilupa. Vasta sen jälkeen naiset voivat työskennellä kaupassa myyjinä tai apulaisina ja saada palkkaa tai provisiota sovitun järjestelyn mukaan.

Lidan mukaan työskentely ompelimossa on raskasta ja turhauttavaa.

“Toivoisin, että voisin edes työskennellä tietokoneliikkeessä. Se olisi edes jotenkin lähellä omaa alaani.”

Mursal (nimi muutettu), 27, on suorittanut journalismin tutkinnon. Ennen Talibanin astumista valtaan hän työskenteli kahdeksan vuotta toimittajana eri medioissa. Mursal toimi myös toimittajia puolustavassa järjestössä.

Uutisten kirjoittamisen ja raportoinnin sijaan Mursal myy nykyisin perinteisiä afganistanilaisia vaatteita ja naisten tuotteita Kabulissa. Mursalin isällä ja äidillä oli tasavallan aikaan virat ministeriöissä. Talibanin noustua valtaan he jäivät työttömiksi.  

“Minulla on kuusi sisarta ja yksi veli. En voi mennä naimisiin ennen kuin he ovat omillaan, koska olen vastuussa heistä kaikista. Veljeni on vasta kymmenvuotias”, Mursal kertoo.

Työskentely kodin ulkopuolella on hiljainen vastarinnan muoto.

Naiskauppiaat kertovat, että siveyspoliisi käy heidän liikkeissään kolme kertaa viikossa. Heidän on käytettävä maskeja aamukahdeksasta iltakuuteen, mikä tuntuu heistä tukahduttavalta. Heitä myös pakotetaan esimerkiksi peittämään tai poistamaan kuvat naisten yöasuista.

Lida ja Mursal, kuten monet muutkin Afganistanin koulutetut naiset, sanovat, että oman alan työttömyyttä suurempi suru on nähdä vuosien akateemisen työn ja hankitun ammattitaidon valuminen hukkaan.

Vaikka heidän on rahan takia työskenneltävä koulutustaan vastaamattomassa työssä, sekin on parempi kuin hautautua kotiin. Työskentely kodin ulkopuolella on heille hiljainen vastarinnan muoto.

Kauppa-apulaisina ja ompelijoina työskentely pitää heidät edes joten kuten kiinni yhteiskunnassa ja osoittaa talibaneille, että painostuksesta ja rajoituksista huolimatta naiset eivät suostu muuttumaan näkymättömiksi.