Artikkelikuva
Afrikaanereiden asema Etelä-Afrikassa on etuoikeutettu, sanoo Etelä-Afrikan ihmisoikeusjuristien oikeusneuvoja Sihle Msiza. Kuva: Hanne-Mari Tarvonen

Etelä-Afrikassa taistellaan Trumpin hallinnon vahvistamaa valkoisten kansanmurhamyyttiä vastaan

Yhdysvallat ottaa Etelä-Afrikasta vastaan valkoisia afrikaaneripakolaisia, jotka väittävät kokevansa vainoa. Todellisuudessa he ovat etuoikeutettu kansanryhmä. Turvapaikkaohjelma on lisännyt mustien ja ruskeiden ihmisten kokemaa epäoikeudenmukaisuutta, sanoo oikeusneuvoja Sihle Msiza.

Etelä-Afrikan afrikaanerit ovat ainoa ihmisryhmä, joka on Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin pakolaispolitiikassa voittanut niin sanotusti lotossa.

Valkoisille afrikaanereille on luotu pikakaista Yhdysvaltoihin pääsemiseksi, sillä Trumpin mukaan heihin kohdistuu kansanmurha.

Ensimmäiset afrikaanerit saapuivat Yhdysvaltoihin tilauslennolla toukokuussa 2025. Uusimpien tilastojen mukaan pelkästään viime vuoden lokakuun jälkeen maahan on saapunut lähes 4 500 eteläafrikkalaista. Arvioiden mukaan noin 70 000 afrikaaneria on ilmaissut kiinnostuksensa hakea pakolaisasemaa Yhdysvalloista.

Samaan aikaan turvapaikanhakijoiden saapuminen on estetty melkeinpä kaikkialta muualta, kuten sodan runtelemasta Sudanista ja konfliktien riepottelemasta Kongon demokraattisesta tasavallasta.

Afrikaanerit ovat valkoisia eteläafrikkalaisia. He polveutuvat maan buuriväestöstä, joiden sukujuuret kytkeytyvät hollantilaisiin, saksalaisiin tai hugenotteihin. Afrikaanerit puhuvat yleensä afrikaansia äidinkielenään.

Vaikka tarkkaa afrikaaneriväestöryhmän kokoa ei tiedetä, vuonna 2011 yli kolme viidesosaa Etelä-Afrikan lähes 4,5 miljoonasta valkoisesta henkilöstä puhui afrikaansia äidinkielenään.

Apartheidin peruja valkoinen väestö omistaa Etelä-Afrikassa yhä noin 70 prosenttia yksityisistä maatiloista. Apartheidin päättymisestä, vuodesta 1994, lähtien osa afrikaanereista on uskonut, että musta väestö pyrkii kostamaan heille apartheidin hirmutekoja.

He ovat vuosikymmeniä väittäneet, että heitä on syrjitty, heiltä on evätty työmahdollisuuksia, heidän maatilojaan uhkaavat pakkolunastukset ja he ovat joutuneet väkivallan kohteeksi rotunsa vuoksi.

Kuva kyltistä, jossa lukee Pretoria ja ohjeistus ei-valkoisten metrosta.
Johannesburgin apartheid-museossa oleva kyltti, joka aikoinaan ohjeisti ei-valkoisille tarkoitetusta metroasemasta. Kuva: Dendenal81 / iStock

Osa äärioikeistoon kuuluvista afrikaanereista levittää sanomaa ”valkoisesta kansanmurhasta”. Afrikaanerit ovat vuosia käyttäneet maatiloilla tapahtuvia rikoksia pönkittämään tarinaansa.

Trump nieli syötin presidenttikautensa alkuvaiheessa, ja kiistanalainen pakolaisohjelma sai jatkoa joulukuun lopulla.

Pakolaisstatuksen myöntäminen afrikaanereille on ollut asiantuntijoiden mukaan alusta saakka ongelmallista. Niin YK, Etelä-Afrikan poliisiviranomaiset kuin erilaiset rauhanjärjestöt ovat kerta toisensa jälkeen vahvistaneet, että Etelä-Afrikan afrikaanerit eivät todistetusti kärsi vainosta eikä maassa tapahdu kansanmurhaa.

Afrikaanerit eivät kuitenkaan ole yhtenäinen ihmisryhmä, ja monet afrikaanerit itse tuomitsevat jyrkästi kansanmurhaväitteet. Facebookissa toimiva Busting the Myth of the White Genocide in SA -ryhmä jakaa tietoa ja tekee työtä valkoisen kansanmurhamyytin purkamiseksi.

Ryhmän takana on pieni joukko valkoisia afrikaanereita, jotka haluavat pysyä nimettöminä, koska he ovat saaneet uhkauksia äärioikeistoon kuuluvilta afrikaanereilta.

“Valkoista ylivaltaa korostava ideologia hyödyntää uhrinarratiivia kuvatakseen valkoiset eteläafrikkalaiset haavoittuvina ja mustat eteläafrikkalaiset rikoksentekijöinä vedoten apartheid-ajan ’Swart gewaar’ -myyttiin”, kertoo Busting the Myth -järjestöä edustava nelissäkymmenissä oleva nainen.

Swart gevaar tarkoittaa afrikaansiksi ”mustaa vaaraa”. Kyseessä on poliittinen propagandakäsite ja pelottelutaktiikka, jota käytettiin laajalti Etelä-Afrikassa, erityisesti apartheidin perustamisen ja ylläpitämisen tukemiseksi.

Suuri haaste on, että valkoiset eteläafrikkalaiset eivät ole tunnustaneet apartheidia ja sen jatkuvia rikoksia.

Swart gevaar viittaa keksittyyn turvallisuusuhkaan, jonka musta afrikkalainen enemmistöväestö aiheuttaisi valkoiselle vähemmistöhallitukselle ja valkoisille kansalaisille. Myyttiä käytettiin edistämään valkoista yhtenäisyyttä ja solidaarisuutta lietsomalla pelkoa siitä, että mustat eteläafrikkalaiset alistaisivat tai uhkaisivat valkoisia ihmisiä. Näin kannustettiin tukemaan rotuerottelupolitiikkaa.

Busting the Myth -järjestön edustajan mukaan mustat eteläafrikkalaiset ovat pysyneet pitkälti anteeksiantavina huolimatta apartheidin aikaisen valkoisen vähemmistöhallituksen tekemästä rikoksesta ihmiskuntaa vastaan.

“Suuri haaste on, että valkoiset eteläafrikkalaiset eivät ole tunnustaneet apartheidia ja sen jatkuvia rikoksia”, hän sanoo.

Raportin kansi, jossa kollaasikuvitus.
Apartheidin aikaisia ihmisoikeusloukkauksia tutkivan Etelä-Afrikan totuus- ja sovintokomission raportin kansi muistaa apartheidin vastaisia aktivisteja. Kuva: Hanne-Mari Tarvonen

Pakolaisstatusta havittelevien afrikaanereiden määrä ylittää reilusti presidentti Trumpin ilmoittaman pakolaisohjelman ylärajan.  Trumpin hallinto asetti vuodelle 2026 pakolaiskiintiön ylärajaksi 7 500 henkilöä, mikä on Yhdysvaltojen historian alhaisin luku sitten maan pakolaislain säätämisen vuonna 1980 ja 94 prosentin vähennys aiemmasta 125 000 henkilön ylärajasta.

Afrikaanereiden turvapaikkahakemuksia käsittelevät sekä Etelä-Afrikassa sisäministeriön viranomaiset että Yhdysvalloissa sisäisen turvallisuuden ministeriö DHS Yhdysvaltain kansalaisuus- ja maahanmuuttovirasto USCIS:n kautta.

“Nyt, kun afrikaanerit ovat menettäneet osan etuoikeuksistaan apartheidin jälkeen, he haluavat paeta ja osoittaa syyttävällä sormella mustaa enemmistöhallitusta”, toteaa Etelä-Afrikan ihmisoikeusjuristien oikeusneuvoja Sihle Msiza.

Nopeutetun turvapaikkaohjelman ongelmana on, että huomio on kääntynyt pois todellisista pakolaisista ja turvapaikanhakijoista. Hallinnon resurssit kuluvat nyt kuluvat nyt afrikaanereiden turvapaikkahakemusten käsittelyyn, hän sanoo.

“Tämä afrikaanereiden turvapaikkaohjelma on ruuhkauttanut järjestelmän ja lisännyt myös mustien ja ruskeiden ihmisten kokemaa epäoikeudenmukaisuutta.”

Hän muistuttaa, että afrikaanerit omistavat maansa yhä Etelä-Afrikassa, vaikka he lähtisivätkin Yhdysvaltoihin.

“Tämä voi tarkoittaa, että tilan työntekijät irtisanotaan, mutta kukaan muu ei kuitenkaan voi hyötyä maasta.”

Afrikaanereiden tilat ovat usein merkittäviä ruoantuottajia. Msiza penää vastuuta siitä, mitä tapahtuu paitsi tilan työntekijöille, myös maan ruokaturvalle, mikäli tila ei jatka tuottavana.

“Hallitus on vuosien ajan yrittänyt lähestyä monia tilallisia neuvotellakseen maan uudelleen jakamisesta tai ostamisesta käyvällä hinnalla. Mutta afrikaanerit eivät juuri ole myötämielisiä tilojensa maista neuvottelua tai luopumista kohtaan.”

Veistos, jossa erottuvat Nelson Mandelan kasvot.
Apartheidin vastaisen taistelijan Nelson Mandelan pidätyspaikka Howickissa Etelä-Afrikassa. Kuva: lcswart / iStock

Msizan mukaan Trumpin turvapaikkaohjelma siirsi syrjään keskustelun Etelä-Afrikan todellisista ongelmista, jotka ansaitsisivat lehdistön ja kansainvälisen yhteisön huomiota. Hän painottaa, että todelliset ongelmat maassa kumpuavat laittomista häädöistä, jyrkästi eriarvoistuvasta yhteiskunnasta, maan ostamisen mahdottomuudesta erityisesti mustan väestön keskuudessa sekä yhteisöjen pakkosiirroista.

“Lisäksi turvapaikkahakemusjonot laahaavat nyt pahasti. Sekä Etelä-Afrikasta turvapaikkaa hakevat että muualta kuin Etelä-Afrikasta turvapaikkaa Yhdysvalloista hakevat joutuvat nyt odottamaan pitkiä aikoja Trumpin ohjelman vuoksi.”

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!