• 28.6.2024

    Lieksan historiallista kaivoskylää Mätäsvaaraa kehittää nyt monikulttuurinen porukka: “Myös maaseutu on hyvä paikka kotoutua”

    Historiallinen Alvar Aallon suunnittelema Mätäsvaaran kylä on ehtinyt vuosien varrella rapistua. Nyt sitä kehitetään monipuolisella porukalla. Yhteen ovat löytäneet niin kyläläiset, taiteilijat kuin maahanmuuttajat. Maailman Kuvalehti vieraili Mätäsvaarassa ja sai nähdä, miten kylässä taistellaan rasismia ja autioitumista vastaan.

    Artikkelikuva

  • 24.6.2024

    Yhdysvalloissa poistetaan kiihtyvällä tahdilla kirjoja julkisista kirjastoista, ja se on osa konservatiivista aktivismia: ”Opettajia on eronnut työstään painostuksen vuoksi”

    Kirjoja poistetaan Yhdysvalloissa etenkin julkisten koulujen kirjastoista. Koulujen lautakunnista onkin tullut sotatantereita, sanoo tutkijatohtori Pekka Kolehmainen.

    Artikkelikuva

  • 8.5.2024

    Emme enää ratsasta sarvikuonoilla – kehitysyhteistyökentällä on edessä peiliin katsomisen paikka

    Vuonna 2024 nähdään, että monen kymmenen vuoden ajan toteutetun kehitysyhteistyön on muututtava, kirjoittaa Maailman Kuvalehden päätoimittaja Anni Valtonen pääkirjoituksessaan.

    Artikkelikuva

  • 7.5.2024

    Mitä jos Suomenkin ongelmia ratkoisivat afrikkalaiset insinöörit? – voimistuvat liikkeet kritisoivat kehitysyhteistyöalaa rasismista ja kolonialismista ja kysyvät, kuka järjestelmästä hyötyy

    Ei enää holhoavia kanaprojekteja ja kaivonrakennusta vaan yhteistyötä paikallisten ehdoilla ja reiluutta kansainvälisen talouden sääntöihin. Näin kuuluvat kehitysyhteistyön dekolonisaatiota vaativien liikkeiden viestit. Tietääkö se kehitysyhteistyön loppua?

    Artikkelikuva

  • 9.2.2024

    “Jos mua ei hyväksyttäis tähän yhteiskuntaan, miksi edes yrittäisin” – rasismia kokeneet nuoret esittävät kuusi toivetta kunnissa työskenteleville aikuisille

    Kun tuodaan yhteen rasismia kokeneita nuoria ja kuntien viroissa toimivia aikuisia, mitä tapahtuu? Sosiologi Tiina Helin osallistui ETNO:n keskustelusarjasta tehdyn raportin julkistamistilaisuuteen ja tiivisti löydökset. Mitä nuoret toivovat Suomessa asuvilta aikuisilta?

    Artikkelikuva

  • 20.11.2023

    Adoptiovalmennusta ja antirasistista työtä – Yhteiset lapsemme -järjestön tavoitteena on lasten oikeuksien toteutuminen

    Suomessa lapset ja nuoret kohtaavat rakenteellista rasismia, eikä oikeus perheeseen toteudu kaikilla. Siksi voi tuntua helpottavalta osallistua lasten oikeuksia edistävään toimintaan, sanoo Yhteiset lapsemme -järjestön vastaava toiminnanjohtaja Meeri Lindroos.

    Artikkelikuva

  • 8.2.2023

    Romaniaktivisti Carmen Gheorghelle opetettiin lapsena, että naisen tehtävä on alistua, mutta hän päätti toimia toisin: ”Minua on kritisoitu siitä, että tuon yhteisön ongelmia esille”

    Aktivisti Carmen Gheorghen lapsuudessa naiset kannattelivat harteillaan lapset, vanhukset ja työn, mutta ääntään heidän oli vaikea saada kuuluviin. Carmen päätti muuttaa asian ja syntyi feministinen romanijärjestö E-Romnja. Saavutuksista ja tunnustuksista huolimatta Carmen saa osakseen myös kritiikkiä ja rasismia.

    Artikkelikuva

  • 16.11.2022

    ”Mistä sinä olet oikeasti kotoisin?” – Mixed suomalaiset joutuvat perustelemaan suomalaisuuttaan muille ja itselleen – ja se kuormittaa

    Kulttuurien risteymässä elävät mixed suomalaiset kokevat rasismia arjessa ja rakenteissa. Mixed Finns-yhteisön perustaneet Alice Jäske, Priska Niemi-Sampan ja Janina Waethongkham kirjoittivat kirjan, jossa he tarjoavat tietoa antirasismista – ja jakavat ryhmän kokemia haasteita.

    Artikkelikuva

  • 15.11.2022

    Maailmassa on nyt 8 miljardia ihmistä – olisiko jo suomalaisen median aika saada västönkasvun faktat kuntoon?

    Vaikuttaisi siltä, että väestöpommeista ja -räjähdyksistä otsikoita repivät mediat unohtavat kokonaan katsoa ennusteiden loppupäätä, kirjoittaa kehityspolitiikan asiantuntija Eppu Mikkonen.

    Artikkelikuva

  • 5.10.2022

    “Mayoja ei enää ole, koska he kaikki kuolivat” – Guatemalan siirtomaahistorian varjopuolet ovat maassa vaiettu tabu, jota puretaan musiikin avulla

    Sara Curruchich ja Ch’umilkaj Curruchiche Nicho ovat guatemalalaisia laulaja-lauluntekijöitä, jotka antavat kasvot maanosansa alkuperäiskansojen kohtaamalle syrjinnälle – ja naisten vahvuudelle.

    Artikkelikuva

Tilaa Maailman Kuvalehti