Kun Ghanasta kotoisin oleva Priscilla Osei alkoi tehdä sosiaalityön väitöskirjaa Helsingin yliopistossa vuonna 2021, hän pani merkille, ettei hänellä koskaan ollut afrikkalaistaustaista luennoitsijaa. Se sai hänet pohtimaan, voisiko hänestä tulla luennoitsijaa – ja onko se ylipäätään mahdollista.

“Jos ei ole nähnyt itsensä näköistä ihmistä jossain virassa, on vaikeaa kuvitella itsensä sille paikalle. Se antaa myös nuorille viestin, että on mahdotonta päästä tiettyyn ammattiin”, Osei sanoo.

Kävellessään Helsingin yliopiston päärakennuksen käytäviä Osei huomasi, että seinille ripustetuissa professorien muotokuvissa oli ainoastaan valkoihoisia miehiä.

“Ajattelin, että nämä ihmiset ovat tehneet hienoa työtä ja antaneet oman panoksensa yliopistolle, mutta miksi en näe yhtään monimuotoisuutta? Onko yliopiston muotokuva-arkistossa ollenkaan etnisiä vähemmistöjä?”

Hän kiinnostui siitä, ketkä vähemmistöihin kuuluvat ovat antaneet oman panoksensa Helsingin yliopistolle. Hän halusi arkistoida tietoa esimerkiksi mahdollisesta urapolusta seuraaville sukupolville.

Olin utelias tietämään, keitä me olemme, millaista elämää elämme ja keitä ovat ne ihmiset, jotka ovat olleet täällä ennen minua.

Osei päätti keskittyä afrikkalaistaustaisiin tutkijoihin ja professoreihin. Vaikka heitä ei virallisesti tilastoida, selvää on, että heitä on vain murto-osa koko tutkijakunnasta.

“Olin utelias tietämään, keitä me olemme, millaista elämää elämme ja keitä ovat ne ihmiset, jotka ovat olleet täällä ennen minua. Halusin kuulla heidän tarinansa.”

Keväällä 2025 Osein idea toteutui, kun The Scholar’s Portrait: Beyond the Pages -näyttely oli esillä Helsingin yliopiston Tiedekulmassa. Näyttely koostui 12 tutkijan muotokuvista ja heidän uratarinoistaan.

“Se oli mahdollisuus kerääntyä yhteen, juhlistaa saavutuksiamme ja jutella tulevaisuudesta.”

Osei kertoo, että näyttelyssä kuultiin paljon positiivisia tarinoita tutkijoiden kokemuksista.

Myös hän itse on viihtynyt tutkijan työssään Helsingin yliopistossa.

Osein matka tutkijaksi on ollut monivaiheinen. Ennen Helsingin yliopistoa hän on opiskellut Ghanassa, Tšekissä ja Suomessa Hänen isänsä on kannustanut häntä aina menemään sitä kohti, mikä kiinnostaa.

“Kaikki eivät saa kuitenkaan tukea kotona, joten on tärkeää, että nuoret pääsevät lukemaan tarinoita esikuvista.”

Osei tietää, että monet vähemmistöihin kuuluvat nuoret yrittävät yliopistoihin mutta eivät pääse sisään.

“En ole varma, mistä se johtuu. Ehkä vaatimukset ovat liian kovat tai ehkä ihmiset eivät tiedä, miten hakea yliopistoon.”

“Vai johtuuko se kiinnostuksen puutteesta tai siitä, etteivät nuoret ole nähneet kaltaisiaan yliopistoissa.”

Kyse ei ole vain siitä, että annetaan opiskelijoille mahdollisuus opiskella vaan myös siitä, että on mahdollista pyrkiä korkeampaan virkaan yliopistossa.

Heinäkuussa uutisoitiin uudesta esikuvasta, Idil Husseinista. Hän on ensimmäinen Suomessa syntynyt somalitaustainen, joka on väitellyt tohtoriksi suomalaisessa yliopistossa. Hussein avaa muun muassa Ylen haastattelussa matkaansa tohtoriksi ja tunnelmiaan valmistumisesta.

“Hussein on erinomainen esimerkki nuorille. Hän on seurannut tavoitteitaan ja tehnyt sitä mitä haluaa tehdä. Olen ylpeä Husseinista, valmistuminen on iso saavutus,” Osei iloitsee.

Oseille Husseinin tohtoriuutiset aiheuttivat myös ristiriitaisia ajatuksia.

“Miksi hän on ensimmäinen tohtoriksi valmistunut? Eivätkö Suomessa syntyneet somalitaustaiset lapset saa mahdollisuutta tavoitella korkeaa koulutusta? Tai muut etniset vähemmistöt?” Osei ihmettelee.

The Scholar’s Portrait -projekti on kuitenkin todiste positiivisista tarinoista. Osei kertoo saaneensa hyvää palautetta näyttelystään.

“Minulle ehdotettiin, että tulevaisuudessa laajentaisin tutkimustani muihin vähemmistöihin. Voisi olla kiinnostavaa selvittää, mitkä etniset vähemmistöt ovat edustettuina yliopistolla.”

Osei toivoo, että Helsingin yliopisto panostaisi vielä enemmän tasa-arvoon ja monimuotoisuuteen.

Hänen mukaansa suurin haaste ulkomailta tulevalle opiskelijalle on suomen kieli.

“Opiskelija, joka tulee tekemään tutkimusta Helsingin yliopistoon ja haluaisi työllistyä sinne, kohtaa ison haasteen, kun suurin osa kursseista pidetään suomeksi.”

Kyse ei ole vain siitä, että annetaan opiskelijoille mahdollisuus opiskella vaan myös siitä, että on mahdollista pyrkiä korkeampaan virkaan yliopistossa, Osei toteaa.

The Scholar’s Portrait: Beyond the Pages -projektiin voi tutustua lisää professori Kris Clarken kotisivuilla.