Artikkelikuva
Kirsi-Marja Mobergin Huomionarvoista! ottaa kantaa parisuhdeväkivaltaan.

Purkutaiteen 10-vuotisnäyttely käsittelee epämukavia aiheita mutta tarjoaa myös rauhoittumisen paikkoja 

Keväällä avattu Purkutaide-kollektiivin Tämän haluan sanoa -näyttely on auki viimeisiä viikkoja. Tilataideteokset käsittelevät muun muassa lähisuhdeväkivaltaa ja ekologista kriisiä sekä ihan vain kissoja.

Ai tätä trendisanalla ”immersiivinen taide” tarkoitetaan! Sen hoksaa, kun vaeltaa Arabian 135-korttelin käytävillä, entisissä studioissa ja luokkahuoneissa.

Keväällä avatussa Purkutaide-kollektiivin 10-vuotisnäyttelyssä Tämän haluan sanoa on esillä 55 tilataideteosta, joiden luomaan maailmaan voisi helposta upota koko päiväksi.

Kollektiivi uskoo moniaistillisuuteen ja kokemuksellisuuteen ja pyrkii siihen, että kaikki tuntevat olonsa tervetulleiksi. Sekä taideharrastajat että vähemmän kokeneet kävijät voivatkin löytää teosten kuva-, väri-, ääni- ja tekstimaailmasta uusia tapoja hahmottaa todellisuutta ja erilaisia yhteiskunnallisia ilmiöitä.

Asia on painavaa. Omiin huoneisiinsa erotellut teokset käsittelevät muun muassa pikamuotia, ekologista kriisiä, tuotantoeläinten asemaa, sukupuolta, mielenterveysongelmia ja muistisairautta.

Keskeinen teema on useammassakin teoksessa toistuva lähisuhdeväkivalta. Elina Holleyn, Miia Naparin ja Haydn Douet Lukiesin Varjolinnunlaulu avaa katsojan eteen huoneen, joka näyttää ensin tavalliselta asunnolta. Lähempi tarkastelu paljastaa vääristyneen, ahdistavan kulissin.

Janne Rahusen Murskana-teoksessa turvaton koti on päällystetty Nuutajärven lasitehtaan ylijäämälasimurskalla.

Kirsi-Marja Mobergin Huomionarvoista! -teoksen runo tiivistää lähisuhdeväkivallasta jotain olennaista: ”Luulen, että näin sen pitääkin mulle olla.”

On näyttelyssä kevyempääkin sisältöä. Jos haluaa vain rauhoittua, voi tutustua Kati Lampun pastellinsävyiseen teokseen Täällä on vain kissoja.

Ilahduttavan moni huone osallistaa myös kävijää, toisinaan huumorin avulla. Rebekka Halosen ja Kai Seppäsen Some tarjoaa mahdollisuuden näyttää sormimerkillä, mitä mieltä on maailman menosta.

Antti Männynvälin lööppitaideteoksessa Aina sama mies kävijä voi kuvauttaa itsensä ”Idiootti pilasi taidenäyttelyn” -lööpin kanssa – ja jäädä pohtimaan sekä miehuuden käsitettä että median mieskuvaa.

Osa taiteilijoista kerää katsojien tarinoita ja kokemuksia myös tulevia taideteoksia varten.

Purkutaiteen Tämän haluan sanoa -näyttely Arabia 135 -korttelissa (Hämeentie 135 C, Helsinki) 17.8.-18.10.2026 pe–su klo 11–18.

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!