Silvia Modig, 50, ja Ida Korhonen, 26, kohtaavat tässä haastattelussa ensimmäistä kertaa kasvotusten. He osaavat kuitenkin esitellä toisensa, koska tuntevat toisensa entuudestaan.
Tapaaminen sovittiin Herttoniemeen, jossa sijaitsevat Silvialle lapsuudesta saakka rakkaat kalliot ja metsämaisemat.
S Ida on meidän hallituksemme jäsen eli tavallaan pomoni! Yksi niistä ihmisistä, joita kutsun meidän asiantuntijoiksemme. Luontoliittolainen luontoihminen, jossa yhdistyy mahtavalla tavalla kiinnostus pyörittää järjestöä ja tehdä luontotyötä – järjen ja kokemuksen ääni samassa paketissa.
I No en nyt tiedä, olenko järjen ääni! Joku toinen olisi ehkä vastannut toisella tavalla…
Silvia on Luontoliiton uusi toiminnanjohtaja, jolla on pitkä tausta sekä järjestöissä että politiikassa, niin eduskunnassa kuin europarlamentissa. On hyvä, että Silvialta löytyy ymmärrystä molemmista, koska me nuoret aktivistit haluamme vaikuttaa myös politiikkaan.
S Ida tuntee minua paremmin meidän arjen työtämme, tekee esimerkiksi metsäkartoituksia eli selvittää metsien luontoarvoja. Minähän olen aina välillä vähän kateellinen noista retkistä. Oma työni on kuitenkin mahdollistaa kaikki toiminta, jotta noilla huikeilla tyypeillä on resurssit tehdä ja ideoida. Luontoliiton pointti on olla lasten ja nuorten oma järjestö, joten kaikki lähtee meidän hallituksemme nuorista.
Tämä erottaa meidät myös muista: tarjoamme ympäristökasvatusta ja samalla hallitustyöskentelyn kautta edellytyksiä aktiiviselle kansalaisuudelle.

I Monet ikäiseni ovat nyt tilanteessa, että on tehty isoja mielenosoituksia ja harrastettu suoraa toimintaa. Nyt moni miettii, että pitäisikö jatkaa kansalaisvaikuttamista vai lähteä politiikkaan – että onko edustuksellisella demokratialla tulevaisuutta tai voiko se ylipäätään toimia tarpeeksi nopeasti vastatakseen ympäristökriisiin.
S Jos te pohditte, onko politiikasta mihinkään, niin älkää tyytykö ajattelemaan, että sen täytyy olla sellaista kuin se nyt on. Politiikkaa voi tehdä monella tavalla.
Sinun ikäisenäsi en ollut yhtään noin valveutunut ja fiksu. Oma yhteiskunnallinen havahtumiseni kesti paljon pidempään, ja se tapahtui talonvaltausliike Oranssi ry:ssa. Ilmasto- ja ympäristöasiat tulivat vasta myöhemmin. Minun nuoruudessanihan niistä ei juuri puhuttu – koulussa korkeintaan kerrottiin kasvihuoneilmiöstä. Ja kaikista asioista kerrottiin semmoiseen henkeen, että tämmöinen on huomattu, mutta tämä kyllä ratkaistaan.
Vaikka oli ihanaa onnistua estämään hakkuut, niin ne kaksi päivää olivat ihan kamalia.
I Europarlamentin toiminta vaikuttaa kiinnostavammalta, ja vaikka siihenkin ehkä liittyy jotain teatterin elementtejä, Suomessa politiikka näyttää todella teatraaliselta. Menin itse sosiaaliseen mediaan myöhään ja lähdin sieltä aikaisin pois, mutta tuntuu että moni on kasvanut tosi teennäiseen kulttuuriin: että ollaan hyvin tietoisia siitä, mitä halutaan näyttää toisille. Olen itse nauttinut aktivismista, johon ei liity niin paljon mediatyötä, vaan joka on enemmän konkreettista tekemistä.
S Joo, onnistumisista tulee ihan voittajafiilis, vaikka se tarkoittaisi sitä, että on saanut vasta tekstiä paperiin eikä kukaan ole vielä tehnyt mitään. Minulle sellainen onnistuminen oli Montrealin luontokokouksen biodiversiteettisopimus vuonna 2022. Tuuletin kuin jalkapalloilija!
I Minulle isoin onnistuminen on Helsingin Stansvikin metsäalueen suojelu. Vuonna 2023, kun sinne alettiin rakentaa teitä, päätimme leiriytyä sinne metsään. Yhtäkkiä alkoi kertyä lisää porukkaa ja sana kiersi. Kun hakkuut alkoivat, en uskonut, että niitä saadaan pysäytettyä. Ihmeen kaupalla ne saatiin kuitenkin estettyä. Ihmiset kiipesivät viimeisenä keinona puihin, joista virkavalta ei enää saanut heitä turvallisesti alas.
S Missä vaiheessa tajusitte, että tämä onnistuu?
I Silloin, kun metsurit lähtivät lounaalle eivätkä tulleet takaisin. Vaikka oli ihanaa onnistua estämään hakkuut, niin ne kaksi päivää olivat ihan kamalia. Olen itse opiskellut metsäalaa, ja oli hirveää katsoa siitä läheltä, kun metsää hakattiin. Ja kun yritettiin kertoa poliisille, että oikeasti näissä metsäkoneissa on suojaetäisyys syystä, poliisi laittoi kädet korville ja sanoi ettei kuule meitä. Homma oli hengenvaarallista.
S Se, että poliisi suhtautuu turvallisuuteen noin välinpitämättömästi, ei ole mikään pieni asia. Hyvä tietää tästä, koska minähän istun myös Helsingin kaupungin hallituksessa.
I Annan valtavan kiitokset aktivisteille, jotka ovat puolustaneet Stansvikia jo 20 vuotta. Ilman heitä metsä ei olisi ollut pystyssä siinä vaiheessa, kun itse menin sinne ensimmäisen kerran.
Palkitsevaa on sekin, että pääsimme yhteisymmärrykseen Helsingin poliitikkojen kanssa. He tajusivat, että Stansvikin kaavoittaminen on ollut virhe.
S Tärkeintä on juuri tuo, että myönnettiin se virhe ja ymmärrettiin, että näin ei pitäisi tehdä. Se on toiminut varoittavana esimerkkinä.

I Kun on aktivisti ja toimii ilman minkään järjestön tukea, on liikkeellä ilman mitään valtaa. Ei ole vaikutusvaltaa eikä rahaa. Sitten vastassa on vaikkapa iso metsäyhtiö, jolla on valtava omaisuus ja valtavasti työntekijöitä, ja se voi helposti haastaa aktivistin oikeuteen. Tämä on aika turhauttavaa ja näkyy vaikkapa mediassa, kun esimerkiksi metsähakkuiden kiistakysymyksissä kysytään lausunto aktivistilta ja metsäfirman johtoportaan tyypiltä. Sitten suhtaudutaan näihin kommentteihin tasavertaisina, vaikka toinen osapuoli tekee työtään ilmaiseksi uupumuksen partaalla ja toinen hyötyy taloudellisesti siitä, miten toimii ja mitä medialle kertoo.
S Joo, toivoisin medialta kyllä asioiden tarkistamista. Liian usein näkee mediassa tasapuolisuusharhan. Todistustaakka tuntuu aina olevan aktivisteilla ja niillä, jotka perustavat argumenttinsa tieteellisiin faktoihin, kun vastassa on taho, joka puhuu rahan äänellä.
I Jos olet toimittaja ja toinen haastateltavista sanoo, että ulkona sataa vettä, ja toinen sanoo, että siellä paistaa aurinko, niin sen toimittajan tehtävä ei ole siteerata niitä molempia, vaan katsoa ulos ikkunasta ja selvittää, kumpi väite pitää paikkansa.
S Niin ja mieluiten kertoa, että se toinen väitti, että siellä paistaa, vaikka siellä sataa, koska se kertoo lukijalle, mistä on kysymys.
Nythän on vaalit tulossa ja olen aika huolestunut siitä, miten vähän keskustellaan ympäristöstä ja luonnosta. Turvallisuuspuhe on lakaissut alleen kaikenlaista, mutta jos Suomikin nyt hakee YK:n turvallisuusneuvoston jäsenyyttä, niin eikö meidän kärkemme pitäisi olla ympäristöturvallisuus, koska luontokato ja ilmastonmuutos ovat eksistentiaalisia uhkia eivätkä ne ratkea raudalla tai aseilla. Myös metsäpolitiikka huolestuttaa minua. Meiltä puuttuu riittävä dialogi metsätalouden ja metsäteollisuuden kanssa.
Koen, että elämme semmoista toivon jälkeistä aikaa. Aktivistina kuitenkin jatkan taistelua, koska ajattelen, että se on oikein.
I Ympäristöliikkeelle todella tärkeitä ovat myös globaalin oikeudenmukaisuuden kysymykset, jotka ovat tärkeä osa luonnonsuojelua. Monet ympäristöaktivistit ovat siirtyneet tekemään Palestiina-aktivismia. Se, mitä Israel tekee Palestiinassa, on herättänyt unesta: on tämmöinen kansamurhaa toteuttava valtio, jonka kanssa Suomi tekee avoimesti yhteistyötä.
S Minäkin uskoin, että me toisesta maailmansodasta opittiin ja päätettiin ihmiskuntana, ettei enää koskaan – ja sitten se tapahtuu uudestaan meidän silmien edessä.
Kaikki tilastot näyttävät, että nuoret ovat menettäneet tulevaisuudenuskonsa. Ilmasto- ja luontoahdistus tulee siitä, että politiikka ei kykene tarjoamaan ratkaisuja. Se on osasyy nuorten mielenterveyden haasteisiin.
Itselläni ahdistus on ollut poissa aina, kun olen tehnyt työtä, jossa koen, että voin tehdä asioille jotain. Mutta Ida sinä olet hyvin kuvannut sitä, että kyllä aktivistikin on välillä tosi uupunut.
I Joo, toiminta auttaa ja se, että on ympärillä ihmisiä, joiden kanssa voi jakaa surua, joka kumpuaa menetyksestä. Koen, että elämme semmoista toivon jälkeistä aikaa. Aktivistina kuitenkin jatkan taistelua, koska ajattelen, että se on oikein. Keinotekoista toivoa en enää jaksa pitää yllä.
S Haluaisin yrittää valaa sinuun vähän lisää toivoa. Kun aloitin 20 vuotta sitten politiikassa, oli kuin yön ja päivän ero sisinä, missä ollaan nyt verrattuna siihen, mistä aloitettiin. Samalla tunnustan sen, että muutokset ovat hirveän hitaita ja tähänastiset korjausliikkeet riittämättömiä.
I Tahtoisin oppia sinulta Silvia siitä, mitä siellä politiikassa tapahtuu sen teatterin takana. On myös kiehtovaa, miten voi tulla toimeen ihmisten kanssa myös silloin, kun erimielisyydet ovat perustavanlaatuisia, kuten sinun työpaikallasi.
S Uskon demokratiaan ja edustukselliseen demokratiaan. Yritän tehdä kaikkeni, että saan vastahankaisimmankin tyypin matkaan pakottamalla itseni tekemään yhteistyötä. Ida sinulta ja teiltä nuorilta aktivisteilta haluaisin oppia teidän kyvystänne verkostoitua ja järjestäytyä. Esimerkiksi Elokapina on hieno esimerkki siitä, miten asioita organisoitaan fiksusti ja miten asioita voi tehdä yhteisesti kollektiivisella päätöksenteolla.
Silvia Modig, 50
Kasvanut Itä-Helsingissä
Työskentelee Luontoliiton toiminnanjohtajana
Helsingin kaupunginvaltuutettu vuodesta 2008
Vasemmistoliiton kansanedustaja (2011–2019) ja Euroopan parlamentin jäsen (2019–2024)
Radio- ja televisiotoimittaja
Harrastaa jalkapalloa sen kaikissa muodoissa.
Mitä muut eivät minusta tiedä? ”Olen intohimoinen kompostoija.”
Ida Korhonen, 26
Kotoisin Keravalta, asuu Helsingissä
Koulutus: ylioppilas
Työskentelee apurahalla metsäkartoitushankkeessa (tai siis oikeastihan mulla ei ole mitään työtä ja tuo on vain vapaaehtoistyö, josta saa vähän rahaa)
Harrastukset: kavereiden kanssa juoruilu ja retkeily
Mitä muut eivät minusta tiedä? ”Vihasin nuorempana korttipelejä, mutta nykyään rakastan niitä.”