• 27.3.2024

    Mari Ahokoivu ja Laura Ertimo tekevät kirjoja ympäristökriiseistä lasten kielellä: ”En hyväksy tiedon kutistamista lapsille sisäsiistiksi pakkaukseksi”

    Sarjakuvataiteilija Mari Ahokoivu ja tietokirjailija Laura Ertimo ovat luoneet uuden tavan kertoa lapsille ympäristökriiseistä ja vaikuttamisesta. Työpari pitää toisiinsa yhteyttä videon välityksellä. Pikkuhiljaa asialliset välit ovat lämmenneet ja nykyään työasiat tuppaavat jo välillä unohtumaan.

  • 25.3.2024

    Kupari on Sambian voimavara ja kompastuskivi – maa panostaa nyt maatalouteen ja matkailuun: ”Ei ole hyvä olla riippuvainen jostain, mikä voi loppua ja mikä on niin epävarmaa”

    Sambia on Afrikan suurin ja yksi koko maailman suurimpia kuparintuottajia. Maan kupaririippuvuutta pyritään keventämään suuntaamalla voimavaroja maatalouteen ja matkailuun. Uusi hallitus on myös sitoutunut kehittämään kaivostoimintaa kestävämpään suuntaan.

  • 22.3.2024

    Veden kulttuurinen merkitys vesikiistoissa tulisi ottaa vakavasti – vesi ylläpitää ihmisen ja luonnon vuorovaikutussuhdetta

    Perussa vesikonfliktit ovat yleistyneet ilmastonmuutoksen ja kestämättömän veden käytön seurauksena. Kiistoissa puolustetaan myös toisenlaista maailmanjärjestystä, jota valvovat vuorten jumalat, kirjoittaa kehitysmaatutkija Anna Heikkinen.

  • 21.3.2024

    Tutkija Chiara Scissan mukaan luonnonkatastrofeja pakeneville pitäisi myöntää turvapaikka – ”EU:n uusi maahanmuuttosopimus on valtava menetetty tilaisuus” 

    Maailmalta löytyy useita esimerkkejä tilanteista, joissa ilmasto- ympäristökriisit ovat pakottaneet ihmisiä pakenemaan kotiseuduiltaan. Turvapaikkalainsäädännön tutkija Scissa haluaa muistuttaa pakolaisuuden syiden moninaisuudesta.

  • 19.3.2024

    ”Hillasuo on eräänlainen epäpaikka, veden ja maan välissä” – Niina Kivilälle ja Kati Saoneginille suo on ystävyyden ja syvän luottamuksen lähde, jota ei pidä valloittaa

    Ateneumin taidemuseo on rakennettu suolle ja suo kuuluu tämän maan nimessäkin. Niina Kivilän ja Kati Saonegin piti kirjoittaa feministinen eräopas, vastapainona miehiselle eräkirjallisuudelle. Syntyikin syvän henkilökohtainen teos suosta.

  • 12.3.2024

    Kaksikymmentä vuotta sitten Kaakkois-Aasian tsunami järkytti maailmaa – Indonesian Acehissa tuhon jäljet näkyvät ja tuntuvat yhä: ”Kaikki, minkä eteen olimme tehneet töitä vuosikaudet hävisi hetkessä”

    Vuoden 2004 tapaninpäivä muistetaan ympäri maailmaa Kaakkois-Aasiaan iskeneestä tsunamista. Yli 200 000 ihmistä kuoli ja miljoonat menettivät kotinsa. Indonesialaiset Wati ja Saputra selvisivät täpärästi tsunamista, mutta sen varjo roikkuu yhä heidän yllään.

  • 6.3.2024

    Kalastajien elämä murroksessa: ”Vain ihme pelastaa heidät tässä särkyneessä maailmassa”

    Virtaukset muuttuvat arvaamattomasti, vesi on oudon lämmintä. Meri on käymässä sen tunteneille vieraaksi. Merestä elantonsa saavien ihmisten nyt havaitsema kriisi tulee koskettamaan koko rannikkovaltioiden väestöä eli noin 500 miljoonaa ihmistä. Kuvareportaasi Tunisiasta, Ghanasta ja Italiasta.

  • 21.2.2024

    Pääasia, että jokainen tekee

    Elämme nyt todeksi sitä, mistä on pitkään puhuttu: ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat täällä. Huolen tulevaisuudesta voi jalostaa toiminnaksi, eikä mikään keino vaikuttaa ilmastokriisiin ole liian pieni, kirjoittaa Anni Valtonen pääkirjoituksessaan.

  • 20.2.2024

    Raunioiden ruhtinaat – ilmastonmuutoksessa moni häviää, mutta kuka voittaa? 

    Kun ilmastonmuutos etenee, maailma ajautuu monenlaisiin myllerryksiin. Paljon puhutaan siitä, ketkä ilmastonmuutoksessa häviävät. Hyötyykö kehityksestä joku?

  • 16.2.2024

    Energiaköyhyys pitää kodin kylmänä – Bulgariassa huonoin tilanne Euroopassa

    Bulgarialaisista kodeista 22 prosenttia ei pysty lämmitämään kotiaan tarpeeksi. Puhutaan energiaköyhyydestä, kun energiankulutusta on vähennettävä niin paljon, että se heikentää terveyttä ja hyvinvointia.