Artikkelikuva
Olli Ropponen oikealla ja Tuomas Kosonen vasemmalla avaavat veronkorotusten vaikutuksia.

V-sanaa kartellaan, mutta pelastavatko veronkorotukset hyvinvointivaltion?

Suomessa perustellaan leikkauspolitiikkaa talouden heikolla tilalla, mutta entä tabuaihe, veronkorotukset? Kaksi asiantuntija kertoo, miten verot vaikuttavat.

Leikkauksista enemmän haittaa

Tuomas Kosonen

Tutkimusprofessori, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT)
Verotutkimuksen huippuyksikkö FIT

Taloustieteilijät eivät halua sanoa, mitä poliitikkojen pitäisi tehdä, mutta voimme kertoa, mitä voidaan tehdä. Olemme VATT:ssa laskeneet, että erilaisilla veronkorotuksilla voitaisiin saada kasaan noin puolet valtiovarainministeriön arvioimasta, velkajarruun liittyvästä sopeutustavoitteesta.

Sopeutuskeskustelussa ja verotuksessa pitäisi miettiä ensin, missä on tarpeeksi laaja veropohja, jotta voitaisiin saada aikaan miljardiluokan vaikutukset. Tuloveroa ja arvon­lisä­veroa korottamalla saataisiin kasaan paljon verotuloja, koska niillä on laaja veropohja ja niiden maltillinen kiristäminen vaikuttaisi henkeä kohti aika vähän.

Jos esimerkiksi tuloverotusta kiristettäisiin kautta linjan yhdellä prosenttiyksiköllä, saataisiin 1,2 miljardia euroa vero­tuloja lisää. Elintarvikkeiden sekä ravintola- ja ateriapalvelujen alennettu alv-kanta taas pienentää verotuloja noin 2,8 miljardia euroa.

Eniten tuloverotuloja kerätään keskituloisilta, joten jos sopeutusmielessä haluttaisiin kerätä enemmän ansioverotuloja, toimien pitäisi kohdistua heihin. Poliittista halua kiristää keskituloisten verotusta ei ole kuitenkaan ollut.

Kaikilla sopeutustoimilla on haitallisia vaikutuksia ihmisiin ja talouteen. Sosiaaliturvan leikkauksilla voi kuitenkin olla suurempi haitallinen vaikutus kotimaiseen kysyntään kuin laajapohjaisella tuloverojen korotuksella. Se johtuu siitä, että jos otetaan vaikkapa miljardi köyhimmiltä, se voi vähentää heidän kulutustaan voimakkaasti. Jos taas kerätään sama miljardi laajemmalta ryhmältä, vaikutukset kotimaiseen kysyntään eivät ole niin suuria. On poliittinen valinta, kehen toimet halutaan kohdistaa.

Puolueiden ohjelmissa on usein täsmäveroja, kuten tupakka- ja alkoholivero. Niillä ei kuitenkaan miljardiluokan sopeutustoimia tehdä. Ylipäätään jyrkät, tiettyihin hyödykkeisiin kohdistuvat kulutusverot voivat johtaa myös siihen, että kuluttajat muuttavat kulutuskäyttäytymistään ja vaihtavat korvaavaan tuotteeseen välttääkseen veron.

Verojen suhdetta talouskasvuun tutkitaan makro­taloustieteessä paljon, mutta tuloksissa on suuri vaihteluväli. Poliittisten toimien vaikutusta talouskasvuun on vaikea selvittää, koska kasvuun vaikuttaa moni sellainenkin asia, johon Suomen politiikalla ei voida vaikuttaa.

”Verotus on kasvun jarru”

Olli Ropponen

Tutkimuspäällikkö, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos


Suomen talouden kantokyky on liian vähäinen kannattelemaan tämänkokoista hyvinvointiyhteiskuntaa. Se näkyy siinä, että velkaa on kertynyt. Vaihtoehtona on joko talouden kasvattaminen tai hyvinvointiyhteiskunnan koon pienentäminen.

Verotuksen avulla voidaan yrittää kasvattaa taloutta. Laaja tutkimuskirjallisuus osoittaa, että mitä kireämpi verotus, sitä vähemmän taloudellista toimintaa ja toisinpäin. Verotus on siis kasvun jarru mutta myös välttämätön hyvinvointiyhteiskunnan rahoittaja.

Olemme hankalassa tilanteessa, koska kasvua pitäisi polkaista käyntiin, mutta samalla siihen on rajallisesti resursseja. Verojen keventäminen pienentäisi verotuloja lyhyellä aika­välillä, mutta se voisi saada aikaan kasvua. Vaikutukset tulevat kuitenkin viiveellä. Jos tänään lasketaan veroja, investoinnit eivät lisäänny vielä huomenna.

Luultavasti Suomessa on edessä sekä veronkorotuksia että menoleikkauksia. Jos veronkorotuksiin lähdetään, on tärkeää hahmottaa, mitä veroja kannattaa kiristää.

Tutkimusten mukaan ylimmät ansiotuloveroasteet eli suurituloiset reagoivat hurjasti veronkiristyksiin. Ei ehkä niin innokkaasti hakeuduta kovapalkkaisiin töihin tai tehdään lyhyempää päivää. Veronkiristysten jälkeen heillä on verotettavaa tuloa selvästi vähemmän. Myös pää­oma­tulon­veron kiristyksiin reagoidaan voimakkaasti. Se johtaa investointien pienenemiseen.

Esimerkiksi arvonlisäveron korotuksiin taas reagoidaan vähemmän, ja se on myös laajapohjainen vero. Talous­tieteilijöiden lempilapsi on maapohjavero eli käytännössä kiinteistövero. Se ei voi karata ulkomaille.
Pieni- ja keskituloiset reagoivat veronkorotuksiin vähemmän kuin suurituloiset. Toki silläkin, mitä pidetään oikeudenmukaisena, on merkitystä.

Ylipäätään verotuksen painopisteillä on paljon väliä. Painopisteitä muuttamalla saman verosumman voi kerätä eri kohteista budjettineutraalisti niin, että se kannustaa kasvua.

Jos yritetään kovin nopeasti kerätä lisätuloja korottamalla veroja, vaarana on, että tulevaisuudessa joudutaan tekemään vielä isompia leikkauksia. Veropolitiikassa tärkeintä olisi mennä vakaasti samaan suuntaan. Jos vain soudetaan ja huovataan, ei päästä perille.

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!