Jani Toivolaa jännittää. Kuuteen vuoteen hän ei ole astunut Eduskuntataloon. Nyt hän jonottaa vuoroaan turvatarkastukseen taloon tulevien koululaisvieraiden kanssa. Vihreiden kansanedustaja Bella Forsgrén odottaa Toivolaa eduskunnan kahvilassa.

Jani Toivola: Kiva nähdä! Joskus monta vuotta sitten ollaan kyllä kohdattu.

Bella Forsgrén: Tervetuloa!

J Sen jälkeen kun luovuin edustajuudestani, minulle tuli voimakas tarve ottaa tähän taloon etäisyyttä. Sydämeni jyskyttää. Ehkä nyt on sopiva aika tulla käymään.

B Tämä taitaa olla sinulle tosi merkityksellinen hetki.
Mehän ei varsinaisesti tunneta. Kun sinut valittiin eduskuntaan, minä olin 19-vuotias. Vanhempani ovat vaaleaihoisia, ja meillä on kahdeksan adoptoitua lasta. Me kyllä seurasimme valintaasi. Kun ajattelen hahmoja, jotka luovat meille kaikille uutta tilaa, ensimmäisenä mustana kansanedustajana sinä Jani ehdottomasti kuulut heihin.

J Millaista sinun elämä silloin 19-vuotiaana oli?

Voinko olla yksi seitsemästä veljeksestä?

B Lopettelin Äänekoskella lukiota. Kun lukion kioskissa myytiin vain karkkia, tein aloitteen, ja saimme sinne myös sämpylöitä. Olen aina halunnut parantaa asioita omassa arjessa. En ollut se, joka hakeutuu johtoon, mutta yleensä päädyn sinne. Eskarissa ja koulussa olin aina se ainoa. Aloin nähdä erinäköisiä ihmisiä vasta parikymppisenä.

J Peilejä on vaikea nähdä, jos ei ole ketään muuta, joka näyttää samalta.

B Tosi hyvin sanottu. Se on sellaista alitajuista.

J Kun kiinnostuin nuorena näyttelemisestä, ajattelin ensin, että täytyy olla joku syy, miksei alalla ole meidän näköisiämme. Jos opiskelisin näyttelijäksi, olisiko siellä minulle töitä? Voinko olla yksi seitsemästä veljeksestä?

B Olet tienraivaaja. Kiitos siitä. Minulla on ollut sinun työsi takia eduskunnassa helpompaa.

J Olin täällä se musta homo, ja niistä asioista minulta täällä kysyttiin. On henkisesti raskasta olla vähemmistössä ja parantaa vähemmistöjen oikeuksia. Kyse on kai vallasta. Että ensin ei ole ketään, sitten sisään pääsee yksi, ja hän keskittyy juuri niihin asioihin. Versus se, että kuka meillä jonakin päivänä on valtiovarainministeri tai pääministeri.

B Sinulla ei ollut sitä liikkumavaraa, jonka loit meille muille. Minulla taas on välillä sellainen tunne, että en halua puhua itse kokemastani rasismista… Kuulun itse seksuaalivähemmistöön, ja tasa-arvokysymykset ovat minulle keskeisiä. En kuitenkaan halua keskittyä vain oman identiteettini teemoihin. Haluan olla laaja-alainen yleispoliitikko.

J Ymmärrän tosi hyvin.

B Ihanaa kun sanot. Itse olen kipuillut, että olenko ollut pelkuri, mutta tein tietoisen valinnan, että en itse profiloidu omaan taustaani liittyviin asioihin. Toisinaan tiedän, että saisin puheenvuoron, mutta jos asia on liian henkilökohtainen, pelkään etten osaa sanoittaa sitä oikein.

J Tunnistan tuon pohdinnan ja paineen. Suomi oli minun aloittaessani aika eri maa kuin nyt. Ei ollut Black Lives Matter -liikettä eikä mustien ja ruskeiden ihmisten yhteisöjä. Minusta tuntui, että kun nyt olen päässyt tänne, minun täytyy nostaa esiin ihmisoikeus- ja vähemmistöasioita. Että jos minä en puhu näistä asioista, kuka puhuu.

B Me mietimme Fatun (Fatim Diarra, vihr.) kanssa tarkkaan, milloin meidän kannattaa pitää puheenvuoro ja milloin puolueessa jonkun vaaleaihoisen on hyvä puolustaa vähemmistöä.

J Ensimmäisellä kaudellani tuli se EU:n julkaisema afrikkalaistaustaisiin ihmisiin liittyvä tutkimus, jonka mukaan Suomi oli tutkituista maista kaikkein rasistisin. Päätimme puolueessa tehdä siitä kysymyksen. Suomen ensimmäinen musta kansanedustaja nosti asian esiin, mutta se ei noussut mediaan eikä siitä tullut puheenaihetta. Pääministeri vain mutisi jotain ympäripyöreää “nollatoleranssi rasismille”.

B Hienoa, että kysyit. Kun sinä lopetit eduskunnassa 2019, Uudeltamaalta sinulle ei tullut ketään tummaihoista seuraajaa. Minut valittiin samana vuonna eduskuntaan Keski-Suomesta opiskelijapolitiikasta. Vaaliteemoissani ei ollut maahanmuuttoa eikä rasismia vaan sosiaalipolitiikkaa, korkeakoulupolitiikkaa ja ympäristökysymyksiä. Olin Bella, ei minusta Keski-Suomessa puhuttu maahanmuuttajana.

Kerrankin olin osa jotakin, mitä en nuorena saanut olla.

Vaalien jälkeen kävelin Helsingin Vallilassa, kun ryhmä nuoria tyttöjä näki minut. He riensivät halaamaan ja kiittämään minua. En voinut käsittää, miten he minut tuntevat. Aloin pian tajuta, että täällä on yhteisöjä, joilla on kaipuu tulla minun kauttani itsekin nähdyksi. Kerrankin olin osa jotakin, mitä en nuorena saanut olla. Nyt mua alkaa itkettää..

Helsinkiläiset aktivistit – kuten Ruskeat tytöt -yhteisö – ottivat yhteyttä ja sanoivat olevansa mun tukena. Sellaisia ei vielä ollut silloin sun aikana olemassa. He kutsuivat minut myös tilaisuuteensa, jossa keskusteltiin hiuksista.

J Good Hair Day?

B Just se! Mulla on ihanat vanhemmat, mutta ei-hän kukaan valkoinen Jyväskylässä 1990-luvun alussa tiennyt mitään afrohiuksien hoidosta. Ja vasta kansanedustajana olen saanut maahanmuuttajataustaisia ystäviä, kuten stylisti Meri Milashin. Hän lainasi minulle tämän mekonkin.

J Tuo on tosi upea mekko. Itsekin haluaisin pitää enemmän mekkoja.

B Tasa-arvoisen avioliiton edistäminen oli niin hieno asia.

J Se oli minulle tosi henkilökohtainen asia, enkä tule koskaan unohtamaan sen toteutumista. Äänestyspäivän iltana olin aivan poikki ja vereslihalla. Äitini toi tyttäreni vaunuissa tuohon eduskunnan eteen, ja lähdimme kävelemään kotiin. Koko Mannerheimintie oli ihan ihmeellinen. Ihmiset vilkuttivat, tulivat siinä kadulla onnit-telemaan ja kiittämään. Äänestystä oli katsottu suorana koululuokissa ja työpaikoilla.

B Sellaista ei usein tapahdu!

J Ei niin. Vähemmistön asia muuttui kansanliikkeeksi, saimme satoja tuhansia allekirjoituksia, ja meidän vastaehdotus meni läpi. Yritän edelleen ymmärtää, mitä voisimme oppia lisää siitä, miten jonkun ryhmän asiasta tehdään yhteinen. Miten voisimme vuorollamme asettua jonkun pienen ryhmän taakse sen sijaan että koko ajan taistelisimme omaa taisteluamme?

B Omalla kaudellani translain uudistus oli minulle tärkeimpiä asioita. Se oli aito seuraava askel tasa-arvoisen avioliittolain jälkeen. Jos nykyistä hallitusta jostain voin kiittää, kiitän saamelaiskäräjälain ottamisesta uudistukseen. Oli musertavaa, miten se Marinin hallituksessa mureni käsiin…

J Monella muulla alalla tämän tyyppisessä työdynamiikassa on itsestään selvää, että saa työnohjausta. Että toimintakyky säilyy. Oma pelastukseni oli se, että läheinen kansanedustajaystäväni Kristiina Salonen (sd.) oli taustaltaan sosiaalialan työntekijä, ja hän ehdotti meille työnohjausta. Olin aina ollut freelancer enkä tuntenut koko sanaa.

B En minäkään ole tiennyt…

J Me mentiin Kristiinan kanssa eduskunnan työterveyshoitajalle, joka opiskeli psykologiksi. Purimme hänelle tuskaa, että muuttuuko maailma mihinkään. Työnohjaaja vastasi, että kyllä se muuttuu, ja esimerkkinä hän piti meitä. Hän oli ollut pitkään alalla, ja ensimmäistä kertaa hänen vastaanotolleen tuli kaksi kansanedustajaa, jotka näyttävät oman haavoittuvaisuutensa yhdessä ja kuuluvat vielä eri puolueisiin. Siinä oli hänestä toivoa.

B Tulin Suomeen kolmevuotiaana enkä ole käynyt Etiopiassa sen jälkeen. Ekan kerran piti mennä 2016, mutta lähdinkin vaihtoon Brasiliaan.

J Voisiko se vain olla niin, että oikea hetki ei vielä ole tullut? Minä olin 36-vuotias, kun lähdin isäni kotimaahan Keniaan ensimmäisen kerran.

B Kuulostaa tosi kiehtovalta. Minua harmittaa, että olen unohtanut amharan kielen. Minulla on kaipuu päästä omannäköisten ihmisten seuraan.

J Tunnistan tuon. Se on järisyttävää olla tiloissa, joissa saa olla kaltaistensa kanssa.

Viime marraskuussa kävin Keniassa toisen kerran ja tällä kertaa aloin tuntea, että se maa kuuluu myös minulle. Kävin keskiluokkaisten serkkujeni kanssa bailaamassa Nairobin klubeilla, ja yhtäkkiä tunnistin meissä samaa. Molemmat viemme lapsia futistreeneihin, koemme riittämättömyyttä ja haluamme laihduttaa. Nyt mietin koko Afrikan mantereen asioita ja kuuntelen BBC Africaa. Olen kenialainen saarnamies!

Se on järisyttävä olla tiloissa, joissa saa olla kaltaistensa kanssa.

B Ehkä analysoin liikaa. Pitäisi vain lähteä. Toivon löytäväni yhteyden Etiopian kulttuuriin. Jonain päivänä haluaisin saada biologisen lapsen ja sitä kautta nähdä, että minuakin on jossain täällä.

J Tunnistan tuon tunteen. Kun nyt tässä tilassa (eduskunnan kahvilassa) katson sinua, tajuan että mulla ei ollut täällä tällaista kokemusta aiemmin. Miten valtava ero on olla tässä instituutiossa ja löytää jotain kaltaisuutta!

Mietin, millaista minulla olisi ollut, jos täällä minun vuosinani olisi ollut toinenkin. Kun oli mylly pyörimässä, kunpa olisi ollut joku, jonka kanssa olisin voinut vaihtaa muutaman sanan, katseen, enkä olisi enää ollut ainoa. Kyllähän se huone muuttuu, kun et ole enää ainoa.

B Se on jotain syvää äänetöntä liittolaisuutta.