Vuosi sitten Yhdysvaltojen hallinto julkaisi uuden strategian globaalin terveyden edistämiseksi. Strategiapaperin otsikkoon oli liitetty tuttu iskulause ”Amerikka ensin”. Samassa yhteydessä strategian toimeenpano siirrettiin terveysministeriöstä ulkoministeriöön.
Pian strategian julkistamisen jälkeen Trumpin hallinto lähestyi Afrikan maita. Se halusi nyt neuvotella kahdenvälisiä diilejä – aiesopimuksia, jotka mahdollistaisivat terveysavun jatkamisen, mutta entistä tiukemmilla ehdoilla.
Yhdysvalloille ei riittänyt pelkästään se, että jatkossa kehitysapuvarojen käyttöä syynättäisiin tarkemmin. Avun vastineeksi se halusi suoran pääsyn afrikkalaisten terveysdataan ja patogeeninäytteisiin, jopa mineraaleihin.
Mutta mikä on hinta sille, jos globaalia terveysapua ohjaavat ensisijaisesti Yhdysvaltojen intressit? Intressit, jotka ovat yhä useammin kaupallisia, tai ulko- ja turvallisuuspoliittisia.
Ja mitä riskejä sisältyy siihen, että Yhdysvallat vetäytyy monenkeskisestä yhteistyöstä, ja rakentaa rinnalle omia järjestelmiään, joissa sen edut menevät yhteisen terveysturvallisuuden edelle?
Huomataanko uusi pandemia ajoissa?
Vallan maantiede -podi julkaistaan yhteistyössä Maailman Kuvalehden kanssa.