• 2.12.2023

    Tiedostava kansalainen tsekkaa etuoikeutensa, mutta harvoin siihen kuuluu sana ”vammaton” – Milloin on vammaisten vuoro?

    Vammaiset saattavat olla maailman suurin vähemmistö. Silti kysymykset vammaisten oikeuksista eivät ole nousseet valtavirtaan. Siihen on monta syytä.

    Artikkelikuva

  • 29.11.2023

    ”Olemme nykyään täällä aivan paita ja peppu” – Tuoreet kansanedustajat Fatim Diarra ja Karoliina Partanen tulevat erilaisista taustoista ja puolueista, mutta edistävät tasa-arvoa yhdessä 

    Kuopiossa surkeaan kuntoon päässyt Kanttila, Minna Canthin talo, on palautettava tasa-arvokeskustelun tyyssijaksi. Näin ensimmäisen kauden kansanedustajat Karoliina Partanen ja Fatim Diarra ovat päättäneet. He viettävät eduskunnassa jo enemmän aikaa yhdessä kuin omien puoluekavereidensa kanssa.

    Artikkelikuva

  • 22.11.2023

    Maailmanluokan klubilla kuultiin puheita eriarvoisuudesta ja jammailtiin Hassan Maikalin tahtiin

    Maanantaina 4.12. juhlistimme tuoretta Maailman Kuvalehden numeroa Tenho Restobaarissa kuuntelemalla tuoreita puheenvuoroja teemastamme eriarvoisuudesta. Tapahtumassa puhuivat Sonja Saarikoski, Aleksis Salusjärvi ja Sofia Tawast. Ilta huipentui Hassan Maikalin esitykseen.

    Artikkelikuva

  • 22.11.2023

    Näyttelijä-käsikirjoittaja Eeva Putron työprojekti sai hänet haaveilemaan lapsesta – Nyt hän on Intiassa syntyneen pojan äiti: ”Ajattelen, että erilainen käsi on ollut Aatoksen matkalippu isoon seikkailuun”

    Näyttelijä ja käsikirjoittaja Eeva Putro ei ollut haaveillut äitiydestä, kunnes elämässä olikin yhtäkkiä tilaa ja kaipuuta lapselle. Tie vanhemmaksi ei silti ollut ihan suoraviivainen.

    Artikkelikuva

  • 20.11.2023

    Adoptiovalmennusta ja antirasistista työtä – Yhteiset lapsemme -järjestön tavoitteena on lasten oikeuksien toteutuminen

    Suomessa lapset ja nuoret kohtaavat rakenteellista rasismia, eikä oikeus perheeseen toteudu kaikilla. Siksi voi tuntua helpottavalta osallistua lasten oikeuksia edistävään toimintaan, sanoo Yhteiset lapsemme -järjestön vastaava toiminnanjohtaja Meeri Lindroos.

    Artikkelikuva

  • 14.11.2023

    Anarkistimarttojen toimintaan voi osallistua silloin kuin haluaa, niin kuin haluaa: ”Harjoitamme arjen anarkismia”

    Miksi martoilla on oma anarkistinen yhdistyksensä? Entä mitä on marttojen arjen anarkismi? Anarkistimartat ry:n puheenjohtaja Tarja Suksi vastaa väitteisiin.

    Artikkelikuva

  • 13.11.2023

    Suomen ensimmäisen Netflix-alkuperäissarjan ohjaaja Taito Kawata on oppinut isältään yrittäjäasennetta ja moraalia: ”Tada on opettanut minua paljon sanattomasti, omalla olemuksellaan”

    Netflix-alkuperäissarjan Dance Brothersin ohjaaja Taito Kawata ryhtyi yrittäjäksi isänsä jalanjäljissä. Muun muassa suomalaisia hirsitaloja Japaniin ja Kiinaan vienyt yrittäjä Tada Kawata pohtii välillä yhä, olisiko lapset pitänyt sittenkin kasvattaa Japanissa.

    Artikkelikuva

  • 27.10.2023

    ”Tässä ajassa on ihan riittävästi kauhuskenaarioita” – Pasi Nokelainen haluaa osoittaa uutuuskirjallaan, että tulevaisuuteen voidaan vaikuttaa

    Siirtyminen kohti kiertotaloutta mahdollistaisi päästöjen vähentämisen ja luontokadon pysäyttämisen ilman merkittävää elintason laskua, sanoo Kaskasin johdossa työskentelevä Pasi Nokelainen. Nokelaisen uutuusteos ”Maailmanloppu peruttu – Seitsemän väitettä kiertotaloudesta” tarjoaa tienviittoja kohti kestävämpää tulevaisuutta. Kysyimme 10 kysymystä.

    Artikkelikuva

  • 25.10.2023

    Kirja kahden kulttuurin välissä kasvavasta tytöstä: ”Ristiriidat tuovat kirjaan paikoitellen ei-valmiiksi-pureskeltuja ulottuvuuksia”

    Huono tyttö -romaanissa päähenkilö Saara taistelee itsensä irti pakkoavioliitosta, pois naista alistavan kulttuurin keskeltä, takaisin kohti Suomea ja vapautta. Ja samanaikaisesti lukija muistuttaa itselleen, ettei mikään – yksikään maa, kulttuuri tai uskonto – ole mustavalkoista, kirjoittaa Marie Kajava kirja-arviossaan.

    Artikkelikuva

  • 19.10.2023

    Paperilla Suomi on perhemyönteinen maa mutta käytännössä riittää parannettavaa, sanovat tutkijat – ”Arviolta joka neljäs toivottu lapsi jää syntymättä”

    Syntyvyys on laskenut Suomessa rajusti ja ratkaisuja haetaan kuumeisesti. Miltä Suomen perhepolitiikka näyttää kokonaisuutena: tuemmeko perheitä toivelapsiluvun täyttymisessä riittävästi ja kohtelevatko lait kaikkia tasapuolisesti? Kaksi tutkijaa vastaa.

    Artikkelikuva

Tilaa Maailman Kuvalehti