Valtava määrä kuolleita ja pidätettyjä. Uhkailuja massateloituksista. Nettiyhteydet poikki.
Tämä näyttää olevan Iranin vuodenvaihteessa alkaneiden mielenosoitusten tulos. Hallinnon väkivaltaisesti tukahduttamissa mielenosoituksissa vaadittiin nykyisen islamilaisen hallinnon eroa.
Vaikka protestit ovat tällä erää ohi, jonkinlaisen muutoksen ne ehkä ovat käynnistäneet: keskustelun siitä, millaisen maan iranilaiset haluavat rakentaa, jos nykyhallinto kaatuu.
”Haluan toki islamilaisen hallinnon kaatuvan. Mutta ratkaiseva kysymys kuuluu: mitä sen jälkeen? Tästä ei voi vaieta, ja meillä ulkomailla olevilla on paremmat mahdollisuudet käydä keskustelua”, sanoo iranilais-suomalainen kansalaisaktivisti Bahar Mozaffari.
Iranissa on viime vuosina ollut paljon mielenosoituksia, mutta joulukuun 28. päivänä alkaneet, tammikuun puoliväliin asti kestäneet mielenosoitukset ovat olleet poikkeuksellisen laajoja ja johtaneet poikkeuksellisen suureen kuolonuhrien määrään.

Pitkään kotimaansa tilannetta seuranneelle Mozaffarille protestit olivat looginen reaktio maan hallinnon tiukkeneviin sortotoimiin. Hän osasi odottaa niitä.
”Ero entiseen on, että aiemmin protesteissa oli ajatus siitä, että järjestelmää voitaisiin muuttaa sisältä. [Vuonna 2022 alkaneen] Nainen, elämä ja vapaus -liikkeen jälkeen on tullut selvemmäksi, että nykyistä hallintoa ei voi uudistaa tai korjata.”
Mozaffarin mukaan lähes kaikki iranilaiset ovat tätä mieltä. Siitä, mitä tulee tilalle, ei kuitenkaan ole yksimielisyyttä.
”Vaikka poliittinen toiminta on Iranissa rajoitettua, yhteiskunnassa esiintyy laaja kirjo mielipiteitä nykyisen järjestelmän vaihtoehdoista. Iran ei ole poliittisesti yhtenäinen vaan moniääninen, erilaisten arvojen ja tulevaisuuksien kenttä. Eri ryhmät näkevät maan kehityssuunnan eri tavoin”, hän muistuttaa.
Osa iranilaisista kannattaa monarkiaa, osa sosialismia, osa liberaalia järjestelmää.
Kansainvälisessä ja ulkomailla toimivassa persiankielisessä mediassa huomiota on saanut erityisesti vuonna 1979 syrjäytetyn shaahin Yhdysvalloissa asuva poika Reza Pahlavi, joka on kannustanut ihmisiä protesteihin ja ilmoittanut olevansa valmis johtamaan Irania. Häntä kannattavat monarkian paluuta haikailevat.
”On väärin nähdä vain yksi henkilö Iranin pelastajana tai siirtymäkauden johtajana”, Mozaffari sanoo.
Hän ei usko, että Pahlavista on yhdistämään kansaa: tämän yhteydet entiseen monarkiaan jakavat iranilaisia. Pahlavilla ei ole takanaan poliittista organisaatiota Iranin sisällä, ja hän on tukenut Israelin ja Yhdysvaltain väliintuloa Iranissa, mitä kansa yleisesti vastustaa. Mozaffari pelkää, että Pahlavin rooli voisi myös johtaa vallan keskittymiseen.
Kun kansa typistetään yhdeksi, välitetään epäsuorasti sellainen kuva, että vain yksi määritelmä iranilaisuudesta on hyväksyttävä.
Hän suhtautuu ylipäätään skeptisesti ryhmittymiin, jotka väittävät edustavansa kaikkia iranilaisia ja luovat kuvaa yhdestä yhtenäisestä kansasta.
”Meillä on erilaisia identiteettejä, erilaisia elämäntapoja ja poliittisia käsityksiä. Kun kansa typistetään yhdeksi, välitetään epäsuorasti sellainen kuva, että vain yksi määritelmä iranilaisuudesta on hyväksyttävä.”
Hänen mukaansa riskinä on, että uusikin johto soveltaisi poissulkevaa poliittista ajattelutapaa, jossa erimielisyydet nähdään uhkana eikä osana yhteisiä pelisääntöjä.
Mozaffari muutti Suomeen parikymmentä vuotta sitten kiintiöpakolaisena ja on sen jälkeen ollut mukana edistämässä etenkin naisten oikeuksia.
Hän toivoo näkevänsä demokraattisen Iranin.
”Demokratia perustuu moninaisuuteen, erilaisuuden ja erimielisyyden sallimiseen. Vaikka tiedän, että sen perustaminen Iranissa on tosi vaikea ja monivaiheinen prosessi, haaveilen siitä silti.”
Hän on mukana myös viime vuonna perustetussa epävirallisessa No War on Iran -ryhmässä, joka vastustaa ulkovaltojen sotilaallista väliintuloa maassa. Se perustettiin viime vuoden kesäkuussa, kun Israel ja Yhdysvallat iskivät Iraniin.
Sotilaallisten ratkaisujen sijaan Mozaffari toivoo ulkovalloilta solidaarisuutta ja Iranin hallinnon painostamista.
”Mutta emme halua, että ohitsemme puhutaan, emme halua, että kamppailumme alistetaan geopoliittisille intresseille emmekä halua lisää pakotteita.”
En ole koskaan ennen nähnyt lumen satavan Teheranissa niin, että ihmiset eivät naura.
Kukaan ei oikeastaan tiedä tarkkaan, mitä Iranissa nyt tapahtuu. Nettiyhteyksien palauttamisesta on ollut huhuja. Mozaffari ei ole haastatteluhetkellä saanut sukulaisiinsa yhteyttä ja on erityisen huolissaan siskostaan.
Yksi hänen Saksassa olevista ystävistään on onnistunut saamaan viestin Iranissa olevalta ystävältään. Mozaffari kääntää persiankielisen viestin suoraan.
”Olemme elossa, mutta kaupunki tuoksuu kuolemalta. En ole koskaan ennen nähnyt lumen satavan Teheranissa niin, että ihmiset eivät naura. Kaikkien kasvoilla on vain kyyneleitä.”
Tällä hetkellä arvioidaan, että tuhansia ihmisiä on kuollut ja kymmeniä tuhansia pidätetty. Tulevaisuudesta ei tiedä kukaan.