Toukokuussa Tilastokeskus julkaisi hälyttävän raportin: Suomen metsien hiilinielut ovat romahtaneet. Suomen maankäyttösektori eli pellot, metsät ja muu maankäyttö tuotti viime vuonna ensimmäistä kertaa enemmän kasvihuonepäästöjä kuin varastoi niitä.

Ympäristöjärjestöjen mukaan tämä on seurausta muun muassa viime vuoden kovista hakkuista. Nielujen romahdus on merkittävä uhka Suomen ilmastotavoitteille. Lisäksi metsien voimakas käyttö heikentää lukuisten metsälajien elinympäristöä ja kiihdyttää luontokatoa, ympäristöjärjestöt listaavat.

Metsäluonnon ja hiilinielujen puolesta osoitettiin mieltä lauantaina 24.9. ympäri Suomea: Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä, Tampereella, Joensuussa ja Raaseporissa. Mielenosoituksen järjesti 13 ympäristö- ja ilmastojärjestöä, muun muassa Finnwatch, Elokapina, Greenpeace ja Suomen Luonnonsuojeluliitto.

Helsingissä mielenosoittajat marssivat Senaatintorilta eduskuntatalolle. Tahtia iski rumpuryhmä, ja banderollien teksteistä välittyi viesti: metsän tila huolettaa kaikkialla, oli kyse sitten viimeisistä aarniometsistä tai sirpaloituvasta lähiluonnosta.

Kyseessä oli vuoden suurin ympäristömielenosoitus. Poliisin arvion mukaan Helsingissä osallistujia oli enimmillään noin 2000.

Sanna Marinin hallituksen ohjelmaan on kirjattu tavoite vahvistaa Suomen hiilinieluja sekä pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen. Hallitusohjelman tiukat tavoitteet ovat saaneet huomiota myös maailmalla.

Käytännössä tavoitteisiin ei ole päästy. Kyse on poliittisen tahdon puutteesta, Suomen Luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Hanna Aho arvioi.

“Hallitus on lisännyt luonnonsuojelurahoitusta ja vihreän siirtymän tukia ilmastotoimiin, mutta maankäyttösektori ja erityisesti metsät ovat olleet heikoin lenkki.”

Suomelle ei voida enää edes laskea päästövähennyspolkua, koska hiilineutraaliuden tavoitetta ei voida saavuttaa ilman riittäviä nieluja, Aho sanoo.

“Nyt pitäisi tehdä raju täyskäännös. Tämä hallitus on tehnyt monia metsille haitallisia päätöksiä, esimerkiksi Kemin sellutehdas on saanut satojen miljoonien eurojen tuet ja puukuljetuksia vauhditetaan energiakriisin nimissä.”

Samalla Suomi on jäänyt jälkeen EU-tavoitteista ja myös jarruttanut EU-säätelyä esimerkiksi bioenergian saralla. Jarruttelu ei vaikeuta päästövähennysten tekemistä vain Suomessa, vaan koko EU-alueella, Aho muistuttaa.

Sanotaan, että suomalaiset rakastavat metsiään. Metsämarssissa sen huomasi: kaikki sukupolvet olivat edustettuina.

Kyselytutkimusten mukaan metsien säilyttämisellä on suomalaisten vankka tuki. Ylen tuoreen kyselyn mukaan 80 prosenttia suomalaisista haluaisi lisätä metsien suojelua. WWF:n kyselyssä taas selvisi, että lähes neljä viidestä suomalaisesta rajoittaisi avohakkuita lailla. Silti muutosta ei tapahdu.

“Tämä kertoo siitä, että metsäteollisuudella on Suomessa voimakkaampi ääni kuin kansalla. Nyt olisi aika kyseenalaistaa sitä, miten yhdellä teollisuuden alalla voi olla suomalaisessa yhteiskunnassa niin paljon valtaa”, sanoo Luonto-Liiton Metsäryhmän jäsen Ida Korhonen.

Korhonen muistuttaa, että metsillä on rooli paitsi ilmastonmuutoksessa, myös itseisarvo ainutlaatuisina ekosysteemeinä.

“Monimuotoiset metsät pystyvät vastaamaan paremmin ilmastonmuutoksen haasteisiin. Lisäksi meidän metsämme ovat ainutlaatuisia, hidaskasvuisia boreaalisia metsiä. Nämä metsät ovat antaneet Suomelle valtavasti. Suomi ja suomalaiset ovat sen velkaa, että metsät säilyvät elinvoimaisina ja monimuotoisina”, Korhonen sanoo.

Marssille osallistunut vegaaniaktivisti Benjamin Pitkänen haluaisi nähdä enemmän kokonaisvaltaista ajattelua. Ruoantuotannon vaikutuksista ilmastonmuutokseen, sukupuuttoaaltoon ja metsähakkuisiin puhutaan Pitkäsen mukaan edelleen liian vähän.

“Jos oikeasti rakastamme ympäristöämme, meidän täytyy kääntää katse teolliseen eläintuotantoon, joka on täydessä vauhdissa ja kasvaa edelleen koko ajan.”

Ongelma on siinä, että eläintuotanto on tehotonta, Pitkänen sanoo. Eläinproteiinin tuottamiseen tarvitaan jopa kymmenen kertaa enemmän resursseja kuin kasviproteiinin. Se taas vaatii melkoisesti peltopinta-alaa.

80 prosenttia Amazonin sademetsien tuhosta johtuu eläintuotannosta. Suomessa Luonnonvarakeskus on arvioinut, että vegaanisessa Suomessa peltopinta-ala pienenisi alle puoleen nykyisestä, ja alue voitaisiin metsittää. Globaalisti lukema on vielä suurempi: ilman eläintuotantoa 75 prosenttia peltopinta-alasta voitaisiin metsittää.

“Samalla kun marssitaan metsien puolesta, pitäisi kysyä, millaista ruokavaliota metsien säilyttäminen vaatii. Kasvipohjaiseen ravintoon siirtymisestä pitää uskaltaa puhua. Tiede on selvää, teknologia on olemassa eikä aikaa ole enää hukattavaksi”, Pitkänen summaa.

Päättäjiltä toivotaan nyt pikaista heräämistä.

“Neljä vuotta sitten herättiin siihen, että ilmastokriisi pitää ottaa tosissaan. Nyt täytyy havahtua siihen, että tarpeeksi ei ole tehty ja että luontokato etenee. Nämä kaksi asiaa ovat saman ongelman eri puolia: me ylikulutamme luonnonvaroja, se on kaiken ydin”, Hanna Aho sanoo.

Ida Korhonen haluaisi suojeluun muutakin kuin viimeiset luonnonmetsät, joita on Suomessa arviolta enää 1-5 prosenttia.

“Luonnolla on uskomaton kyky palautua. Meidän pitää suojella paitsi luonnontilaiset metsät, myös metsiä, joilla on hakkuuhistoria, ja antaa niiden palautua kohti luonnontilaa. Metsät pystyvät siihen, jos niille vain annetaan mahdollisuus.”

Suomen pitäisi olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Tuo vuosi on jo nurkan takana, ja nykyisen kaltaisilla köyhtyneillä hiilinieluilla tavoite on vaikea ellei mahdoton saavuttaa, Aho sanoo.

Toivoa luo kuitenkin kansalaisten aktiivisuus.

“On upeaa nähdä, että näin monet ihmiset haluavat muutosta niin paljon, että ovat valmiita marssimaan sen puolesta”, Aho sanoo.