• 1.10.2025

    Oliko kasari sittenkin optimismin vuosikymmen?

    1980-luku tunnetaan pinnallisesta juppikulttuurista ja kylmän sodan ankeasta tunnelmasta, mutta kasarilla myös parannettiin maailmaa ja uskottiin parempaan tulevaisuuteen. Tähän ilmapiiriin vuonna 1985 syntyi myös Maailman Kuvalehti.

    Artikkelikuva

  • 4.8.2025

    ”Kaikki järjestelmät kapitalismista kolonialismiin ammentavat utopioista”

    Tutkijat Majed Abusalama ja Antti Tarvainen kertovat, miten Palestiinan kysymystä voi tarkastella utopioiden kautta. Utopioilla on kautta aikojen oikeutettu kolonialistisia projekteja, mutta ne voivat myös ylläpitää toivoa.

    Artikkelikuva

  • 24.6.2025

    ”Data heijastaa aina mennyttä” – Arda Awais ja Savena Surana tavoittelevat maailmaa, jossa ihmisillä on enemmän valtaa päättää siitä, mihin suuntaan teknologia kehittyy

    Arda Awaisin ja Savena Surenan perustama lontoolainen Identity 2.0 -studio tutkii ihmisen suhdetta teknologiaan kriittisellä ja luovalla otteella. Heidän mukaansa ajatus siitä, ettei ihminen voi teknologian ja tekoälyn kehitykselle enää mitään, on peräisin teknologiajäteiltä itseltään.

    Artikkelikuva

  • 4.6.2025

    Dabkella ylläpidetään Palestiinan kulttuuria ja yhteyttä ihmisten välillä: “Kun tanssin ryhmäni kanssa, tunnen, että on toivoa: kulttuurimme tulee selviämään“

    Tareq Abu Nahelin vetämistä dabke-kursseista muodostui säännöllisesti kokoontuva ja esiintyvä tanssiryhmä. Lähi-idässä tuhansia vuosia tanssitun dabken kautta palestiinalaiset näyttävät, että ovat yhä elossa – ja haluavat elää.

    Artikkelikuva

  • 6.5.2025

    “Ilman oikeudenmukaisuutta ei voi koskaan olla rauhaa” – Ebo Krdum kutsuu musiikillaan kyseenalaistamaan vääryyksiä

    Ebo Krdumille kaupallisen musiikin tekeminen ei ole vaihtoehto, vaikka se voisi olla helpompaa kuin aktivismin ja artistiuden yhdistäminen. Ruotsissa asuva sudanilainen muusikko yhdistelee musiikissaan eri kieliä ja tyylejä, ja sanoitukset kumpuavat halusta muuttaa maailmaa. Krdum toivoo, että hänen musiikkinsa herättäisi ihmisiä kyseenalaistamaan sitä, mitä maailmassa tapahtuu.

    Artikkelikuva

  • 10.2.2025

    Maailman muuttajat ja selittäjät – Vuoden ensimmäisellä Maailmanluokan klubilla 27.2. lavalle nousivat aktivistit ja ulkomaantoimittajat

    Maailmanluokan klubilla Bar Tÿpossa tarkasteltiin maailman kehitystä kahdesta vinkkelistä: aktivistien ja toimittajien silmin. Mukana olivat muun muassa maailmaa tuntevat toimittajat Tommi Nieminen, Liselott Lindström, Outi Salovaara ja Pasi Toivonen sekä pitkään Elokapinassa toiminut Anton Keskinen.

    Artikkelikuva

  • 29.1.2025

    Maailman Kuvalehden uusi podcast selvittää, miten maailmaa parannetaan – Ensimmäisessä jaksossa Elokapinasta tunnettu Anton Keskinen avaa aktivistin arkea

    Hyvän Tekijät -podcast kääntää katseensa maailmanparantajiin. Venla Saikun ja Jouni Hembergin vetämän podcastin ensimmäisessä jaksossa Operaatio Arktiksen toiminnanjohtaja Anton Keskinen kertoo, miten päätyi ilmastoaktivistiksi.

    Artikkelikuva

  • 10.1.2025

    ”Suomessa normaalin ruokakorin saa halvemmalla kuin Kreikassa” – Ateenassa kapinoidaan näkyvästi paikallisten talousahdinkoa syventävää Airbnb-ilmiötä vastaan

    Kreikan pääkaupunki Ateena on kuin julkinen mielipidekirjoitus. Rakennusten seinillä kansalaiset ottavat kantaa ajankohtaisiin ilmiöihin, kuten Airbnb:n aiheuttamaan asuntopulaan. Erityisen vahvasti mielenilmaukset näkyvät aktivismin ja anarkismin tyyssijana tunnetussa Exarchian kaupunginosassa. 

    Artikkelikuva

  • 20.12.2024

    Mosambikissa kuohuu – nuoret mielenosoittajat vastustavat sankoin joukoin presidentinvaalituloksia sekä maassa rehottavaa korruptiota

    Poltettuja autonrenkaita, kumottuja roskalavoja, kiviröykkiöitä, kylttien kappaleita. 35 miljoonan asukkaan Mosambikin pääkaupungin Maputon kadut ovat leimunneet mielenosoituksista, joissa on kuollut yli 100 ihmistä.

    Artikkelikuva

  • 13.12.2024

    Velvollisuus ja pakko ajavat uutta saamelaisnuorten sukupolvea aktivismiin: ”Tulee sellainen olo, että jos minä en tee nyt, niin kuka sitten”

    Osa saamelaisnuorista kokee painetta toimia aktivistina. Vaikuttaminen esimerkiksi sosiaalisessa mediassa voi tuntua taakalta, joka on kuitenkin tehtävä, jotta saamelaisten oikeudet totetuisivat. Saamelaisen kulttuurin professori pelkää, että aktivismi muodostaa saamelaisnuorten identiteetin lähtökohdaksi vastakkainasettelun valtaväestöön.

    Artikkelikuva

Tilaa Maailman Kuvalehti tarjoushintaan!

Tilaa Maailman Kuvalehti. Vain 39 € / vuosi.

TILAA LEHTI