• 4.3.2024

    Disconostalgiaa ja ilakoivaa improvisaatiota

    Tanssiteatteri Tsuumi täyttää 25 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi se tuo maaliskuussa lavalle kaksi teosta.

  • 29.2.2024

    Maat eroavat paljon siinä, millaista valtaa presidentti käyttää – ”Kansainvälisessä mittakaavassa Suomessa presidentillä on poikkeuksellisen vahva asema”

    Millaista valtaa Suomen presidentti käyttää? Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan vanhempi yliopistonlehtori Liisa Nieminen vastaa.

  • 28.2.2024

    Matka mielen sisimpään – hiljaisuusretriitit hellivät kuormittunutta

    Yhä useampi hakeutuu lomamatkan sijaan erilaisiin retriitteihin, joissa saa luvan hiljentyä.

  • 27.2.2024

    ”Meidän, joilla on varaa, pitää tehdä ihan kaikkemme sen eteen, että maapallo pelastuu” – Kolme ilmastonmuutosta vastaan taistelevaa kertoo, miten he tekevät työtään

    Ilmastokriisin torjumiseksi voi tehdä työtä monella tavalla. Kirjailija-toimittaja Monni Himari, aktivisti Annamaija Hakama ja vastuullisuusvaikuttaja Niklas Kaskeala kertovat tapansa. Kaikki he uskovat esimerkin voimaan.

  • 21.2.2024

    Pääasia, että jokainen tekee

    Elämme nyt todeksi sitä, mistä on pitkään puhuttu: ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat täällä. Huolen tulevaisuudesta voi jalostaa toiminnaksi, eikä mikään keino vaikuttaa ilmastokriisiin ole liian pieni, kirjoittaa Anni Valtonen pääkirjoituksessaan.

  • 20.2.2024

    Lumilautailija Siv Knudsen on lumen puolella: ”Kaikilla elämän ja yhteiskunnan alueilla tarvitaan enemmän aktivismia”

    Lumilautailija Siv Knudsenille tärkeintä urheilussa on vapaus ja luovuus. Vuosien varrella hänestä on kasvanut myös ympäristöaktivisti.

  • 20.2.2024

    Raunioiden ruhtinaat – ilmastonmuutoksessa moni häviää, mutta kuka voittaa? 

    Kun ilmastonmuutos etenee, maailma ajautuu monenlaisiin myllerryksiin. Paljon puhutaan siitä, ketkä ilmastonmuutoksessa häviävät. Hyötyykö kehityksestä joku?

  • 6.2.2024

    Vihreän siirtymän hankkeet kaventavat alkuperäiskansojen tilaa: ”Avainkysymys on, kuka projektista hyötyy”

    Yli puolet vihreän siirtymän kaivoshankkeista on alkuperäiskansojen mailla tai läheisyydessä. Vihreästä kolonialismista puhutaan, kun yhtiöt rakentavat kaivoksia ja tuulivoimaloita alkuperäiskansojen maille ilman heidän suostumustaan.