”Kun cashew-puut kukkivat, saattaa olla hirveän kylmää, vain 20–25 astetta.”

Näin sanoo Fakihi Musa, joka kertoo meille ilmastonmuutoksen aiheuttamista sään vaihteluista. Suomalainen miettii mielessään, että kylmyyskin on aika suhteellinen käsite. Mutta nyt ollaankin tropiikissa, eteläisessä Tansaniassa, päiväntasaajan eteläpuolella. Lämpötila on täällä ympäri vuoden 30 asteen tienoilla. Sadekaudella on toki viileämpää, mutta alle 25 astetta on ”kylmä”.

Kuivalla kaudella lämpöä on normaalisti 32–33 astetta, mutta yhä useammin enemmän, jopa 36 astetta. Normaalia ei oikein enää ole.

”Lämpötilat vaihtelevat nykyään rajusti”, Musa sanoo. Hän on hankkinut cashew-puutarhan eläkesuunnitelmakseen jo 30 vuotta sitten. Puita on noin 600.

Aiemmin tarhaa hoiti lähes yksin hänen vaimonsa, Mama Fakihi eli Rabia Zuberi. Hän on viljellyt cashew’tä lapsesta lähtien ja rakastaa työtään.

Musa puolestaan on eläkkeelle jäänyt journalisti, joka teki uransa Tansanian valtion palveluksessa cashew’n viljelystä vastaavan viraston tiedottajana. Hänellä jos jollakin on vuosikymmenien mittaan kertynyttä tieteellistä tietoa ja käytännön osaamista cashew’n kasvatuksesta.

”Kylmästä säästä seuraa, että cashew-pähkinää tuottavan munuaispuun kukinta myöhästyy, tai puuhun tulee vähemmän kukkia, joihin alkaa kasvaa omena. Jotkut kukat eivät tuota lainkaan hedelmää, jonka ulkopuolelle pähkinän sisältävän siemenen pitäisi kasvaa. Ne vain yksinkertaisesti putoavat maahan. ”

Voi myös käydä niin, että siemenen kasvatusaika lyhenee dramaattisesti kylmän sään vuoksi. Musa kertaa pähkinän kasvatuksen vaiheita: toukokuussa on kukinta ja sen jälkeen alkaa omenan ja pähkinän kasvatus. Aikaa ennen seuraavaa sadekautta on puoli vuotta.

Marraskuuhun mennessä pähkinät pitää saada korjauskuntoon, sillä joulukuussa alkavat sateet, jotka jatkuvat puoli vuotta.

Ongelma ei ole liiallinen sade, vaan liian vähäinen ja väärään aikaan tuleva sade.

Viime vuosina on kuitenkin käynyt yhä useammin niin, että sateita tulee syksyllä yhä aiemmin, mikä saattaa vaurioittaa kypsymässä olevaa, lähes valmista pähkinää. Kosteaan pähkinään iskevät kasvitaudit ja tuholaiset. Harmillista on myös se, jos maa, johon omenat ja pähkinät putoavat, on märkä. Silloin pähkinät pilaantuvat nopeasti.

”Oikeastaan ongelma ei ole liiallinen sade, vaan liian vähäinen ja väärään aikaan tuleva sade”, Musa tarkentaa.

Munuaispuu tarvitsee noin 450 millilitraa vettä tuottaakseen hyvää satoa, mutta ilmastonmuutoksen myötä sademäärät ovat jääneet viime aikoina vähäisemmiksi. Jos tuotantoaikana ei sada riittävästi, puiden lehdet kellastuvat ravinteiden puutteessa, pähkinät jäävät pieniksi eivätkä kehity kunnolla.

”Joudumme käyttämään lannoitteita, että saamme pähkinät kasvamaan”, Musa huokaa.

Se taas on sekä kallista, että huonontaa pähkinöiden laatua. Ja jos taas tulee liikaa sadetta, tuotanto laskee kasvitautien ja tuholaisten myötä. Kasvitaudeista useimmat ovat erilaisia homesieniä, jotka tuhoavat omenan ja siitä kasvavan pähkinän. Ja jälleen tarvitaan myrkkyjä, joilla torjutaan homesienten ja tuholaisten vaikutusta.

Kiertelemme tarhalla seuraamassa sadonkorjuuta. Suuret, päivänvarjomaiset puut luovat alleen viileämmän mikroilmaston, jossa aurinko ei pääse helottamaan liian kuumasti.

Maa on puhdistettu kasveista, jotta puista putoavat omenat näkyvät paremmin. Lähitienoilta kausityöläisiksi palkatut nuoret miehet keräävät omenat ja niissä vielä kiinni olevat pähkivät nopeasti kasaan ja napsaisevat pähkinät irti omenoista. Sitten pähkinät levitellään tilan pihalle pressujen päälle kuivumaan.

Musa ja Mama Fakihi johdattavat meidät entiseen kanalaan, josta on nyt tehty pähkinöiden jalostuslaitos. Tansania on perinteisesti vienyt pähkinät muualle jalostettavaksi ja eteenpäin myytäväksi, mutta nyt maan uusi presidentti Samia Suluhu Hassan on esittänyt, että tansanialaisten pitäisi alkaa itse jalostaa pähkinänsä.

Niinpä Musan perheen tilalle on hankittu muutama jalkapolkimella käytettävä hieman vanhanaikainen kuorintalaite, sekä itse tehty paahdin. Mama Fakihi on perustanut naisten ryhmän, joka kokoontuu korjuuaikaan rikkomaan pähkinöiden kuoret koneella ja paahtamaan niitä.

Pähkinöiden käsittely vaatii taitoa, sillä munuaispuu on myrkyllinen ja sen siemenkodassa on ihoa syövyttävää myrkkyä. Pähkinöitä käsitelläänkin joko hansikkaat kädessä, tai kuten täällä, kädet suojataan vahvalla ruokaöljyllä.

Puiden keskimääräinen tuotto on jo laskenut useampia kiloja kiloa vuodessa.

Käsin kuorituille ja paahdetuille pähkinöille riittää ostajia Kiinaa ja Yhdysvaltoja myöten, ja hinta on moninkertainen verrattuna raakana myytävään pähkinään.

”Se, että hinta nousee, kun itse jalostamme, on tietenkin hyvä asia. Viljelyolosuhteet ovat käyneet ilmastonmuutoksen myötä sen verran vaikeiksi, että puiden keskimääräinen tuotto on jo laskenut useampia kiloja kiloa vuodessa”, Musa selittää.

Tänä vuonna sato näyttää hänen mukaansa kuitenkin hyvältä. Vaikka sää on vaihdellut, se ei ole ehtinyt pilata satoa. Kun istumme alas, Musa haluaa lähettää terveiset Suomeen.

”Meille afrikkalaisille ilmastonmuutos ei ole uhka, vaan todellisuutta jo nyt.”