“Kuulin sodasta uutisista, mutta en kiinnittänyt siihen huomiota. Ihmiset sanoivat, että se voisi vaikuttaa meihin, mutta en ottanut sitä vakavasti. Nyt tuntuu, että maani on mukana sodassa”, kertoo daressalaamilainen Selemani Ayubu.
Hän ajaa työkseen daladalaa eli minibussia ja odottelee pitkässä jonossa asemalla.
Sotaa käydään kaukana – Yhdysvaltain, Israelin ja Iranin kesken. Sen vaikutukset kuitenkin tuntuvat myös Dar es Salaamissa: bensan hinta nousee, liikkumisen kulut kasvavat ja ihmisten tulot kutistuvat.
Tansania tuo maahan noin 95 prosenttia polttoaineestaan, eikä se jalosta raakaöljyä itse. Kun öljyn maailmanmarkkinahinta muuttuu, vaikutukset heijastuvat nopeasti liikennekuluihin ja niistä taas jokapäiväiseen elämään.
Huhtikuun alussa muutos oli jyrkkä. Bensalitran hinta nousi edelliseen kuukauteen verrattuna yli 30 prosenttia 2 864 Tansanian shillingistä 3 820 shillinkiin eli noin 94 eurosentistä 1,25 euroon.
Se on korkeimmillaan sitten vuoden 2022 hintapiikin, joka johtui Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan. Tuolloin bensa maksoi noin 1,1 euroa litralta.
Tansanialaisen keskimääräinen kuukausiansio on parisensataa euroa. Epävirallisella sektorilla tienestit ovat pienemmät.
Klikkaa kuvaa ja näet kaikki jutun kuvat kerralla.
Bussiasemalla daladalat seisovat järjestelmällisesti riveissä ja liikennejärjestelijät huutelevat määränpäitä. Jokainen auto ottaa matkustajat kyytiin vuorollaan.
Aseman jälkeen järjestelmällisyys katoaa ja kuskit ottavat usein reitin varrelta ylimääräisiä matkustajia, jotta kuljettaminen olisi kannattavaa.
Kuskit ja liikennejärjestelijät eivät työskentele kuukausipalkalla, eikä heillä ole virallisia sopimuksia. He ajavat yksityisomisteisia autoja. Minibussin pitää joka päivä tuottaa omistajalleen 26–33:a euroa vastaava summa. Polttoaine- ja ylläpitokulut on maksettava ennen kuin henkilökunta saa mitään.
Ayubu odottelee matkustajia ajoneuvonsa sisällä.
“Kun polttoaineen hinta nousee, kaikesta tulee meille epävarmempaa. Meidän pitää yhä maksaa sama summa omistajalle, mutta itse tienaamme vähemmän.”
Ennen hintojen nousua hän saattoi tienata päivittäin noin 15 000 shillinkiä eli viisi euroa. Nyt tulot ovat laskeneet noin kolmanneksen, 3,3 euroon.
Dar es Salaam on riippuvainen tieliikenteestä, ja hintapaineet leviävät nopeasti laajemmalle kuin vain yksittäisiin työntekijöihin.
Osa operaattoreista on nostanut hintoja, osa, kuten Ayubu, ottaa enemmän matkustajia tai tekee pidempiä päiviä. Kaupungin pysäkeillä hintakiistat ovat yleistyneet.
Samaan aikaan Tansanian hallitus on ilmoittanut uusista, toukokuun alussa voimaan tulevista liikennemaksuista. Tarkoituksena on siirtyä standardihintoihin, jotka lasketaan kilometrien mukaan.
Polttoaineen hinta vaikuttaa myös ruokamarkkinoihin.
Myyjä Katanga Seja seisoo tuotepinojensa takana Mabibon torilla, joka on yksi Dar es Salaamin vilkkaimmista.
”Sadan kilon säkki perunoita maksoi ennen 55 000 shillinkiä, nyt yli 70 000”, hän kertoo.
Euroissa laskettuna hinta on noussut 18 eurosta 23:een.
Suurin osa kaupungissa myydystä ruuasta tulee maaseudulta ja alueellisista kaupan keskuksista. Koska ruoka tuodaan autoilla, polttoaineen hinta näkyy myös tuotteessa.
“Liikenne muutti kaiken”, Seja sanoo.
Asiakkaat liikuskelevat aiempaa hitaammin kojujen välissä. Osa vertailee hintoja ennen kuin ostaa. Jotkut ostavat vähemmän tai lähtevät pois.
“Näitkö tuon naisen? Hän pyysi kiloa sipulia, ja kun kerroin hinnan, hän vain lähti”, Seja sanoo.
Se on yhä yleisempää, kauppiaat sanovat.
Paine näkyy muuallakin. Ammattiliitot ovat vaatineet verohelpotuksia ja palkkojen mukauttamista. Ne ovat varoittaneet, että nouseva polttoaineen ja ruuan hinta syö ihmisten jo valmiiksi rajallisia tuloja, kun palkat ovat pysyneet samoina.
Valintoja tehdään muuallakin kuin torilla. Dar es Salaamin liepeillä Kiluvyassa Catherine Mwakyusa on lopettanut päivittäin ajamisen. Hän käyttää julkista liikennettä, koska bensa on liian kallista.
Monella muulla ei ole siihenkään varaan. Moottoripyörätaksit eli bodabodat ja kolmipyöräiset kulkuneuvot eli bajajit ovat jo kalliimpia kuin daladalat.
“Nyt ei minulla eikä monilla tuntemallani ole enää varaa niihin”, sanoo työmatkalainen Riziki Mziwanda.
Hän kävelee pidempään päästäkseen isommille liikennereiteille. Se tarkoittaa, että päivät venyvät.
Juuri ennen hintojen nousua Tansanian hallitus sanoi, että maalla on riittävästi polttoainetta kolmeksi kuukaudeksi. Useimmille asukkaille kyse ei kuitenkaan ole polttoaineiden saannista vaan nimenomaan hinnasta.
”On niin turhauttavaa, että meillä ei ole mitään tekemistä näiden tapahtumien kanssa. Mutta elämme sen kanssa täällä”, sanoo Ayubun liikennejärjestelijä Reuben Makyao, joka kutsuu matkustajia daladalan kyytiin.
Dar es Salaam jatkaa liikettään. Daladalat pujottelevat liikenteen läpi, torit pysyvät auki ja työmatkalaiset palaavat koteihinsa tasaisena virtana. Kaukaa katsottuna kaupunki näyttää muuttumattomalta. Jokainen liike on kuitenkin tarkkaan laskettu.
Daladalan täyttyessä Ayubu käyttää swahilinkielistä sanontaa: ”Nyt kun olemme jo pelikentällä, jokainen tielle tuleva pallo täytyy pelata.”
Hän lähtee matkaan.
“Toivon, että konflikti päättyisi ja asiat palaisivat ennalleen.”