Tekoäly on uusin vallankumouksellinen teknologia, joka lupaa muuttaa maailman. Jotkut vertaavat sitä höyrykoneeseen, joka aloitti teollisen vallankumouksen. Osa taas maalailee apokalyptisiä skenaarioita siitä, että tekoäly voi johtaa kaiken inhimillisen elämän päättymiseen maan päällä.
Vaikka jätettäisiin sekä hypettäjät että tuomiopäivän saarnaajat huomiotta, tekoälyä pitää silti tarkastella kriittisesti. Sen vaikutukset eivät häily jossain kaukana tulevaisuudessa, vaan ne tapahtuvat nyt. Suurin osa vaikutuksista jää julkisessa keskustelussa kuitenkin pimentoon.
ChatGPT:n ja Co-pilotin kaltaisten sovellusten taustalla olevat tekoälymallit kuluttavat valtavia määriä luonnonvaroja, etenkin vettä ja energiaa, jotka ovat kaksi maailman tärkeintä resurssia.
Energiantarpeensa täyttämiseksi Googlen, Metan, OpenAI:n, Microsoftin, Applen ja Amazonin kaltaiset yhtiöt ovat alkaneet rakentaa datakeskuksia ympäri maailman. Esimerkiksi Suomessa on yli 80 datakeskusta 20 kaupungissa, ja määrä on kasvussa.
Yhdysvalloissa konsulttiyhtiö McKinsey on arvioinut, että vuosikymmenen loppuun mennessä datakeskuksien osuus sähkön kokonaistarpeesta kasvaa neljästä prosentista 12:een. Datakeskusten korkea sähkönkulutus ei toki liity vain tekoälyyn, mutta energiankulutuksen kasvu liittyy silti suurelta osin viime vuosina rakennettuihin datakeskuksiin.
Kun otetaan huomioon, kuinka paljon tekoälydatakeskukset käyttävät energiaa, on selvää, että myös niiden hiilidioksidipäästöt ovat merkittäviä. Yritykset eivät kuitenkaan mielellään julkaise tästä dataa.
Kaksi kolmasosaa vuodesta 2022 alkaen rakennetuista datakeskuksista on sijoitettu alueille, jotka kärsivät veden vähyydestä.
Datakeskukset ovat myös vesisyöppöjä. Tekoälyn kouluttamisessa tarvittavia datamassoja käsittelevät supertietokoneet viilennetään valtavilla määrillä vettä.
Kansainvälinen energiajärjestö (IEA) on kertonut, että datakeskukset kuluttavat nyt yli 560 miljardia litraa vettä vuodessa. Määrä nousee 1 200 miljardiin litraan vuoteen 2030 mennessä.
On hälyttävää, että useimmat datakeskukset sijoitetaan maailman kuivimmille ja sen seurauksena janoisimmille alueille, joilla ihmisillä ei ole riittävästi vettä perustarpeidenkaan tyydyttämiseksi. Uutistoimisto Bloombergin mukaan kaksi kolmasosaa vuodesta 2022 alkaen rakennetuista datakeskuksista on sijoitettu alueille, jotka kärsivät veden vähyydestä.
Korroosion ja bakteerien kasvun takia datakeskukset eivät käytä merivettä vaan nimenomaan juomavettä. Infrastruktuuri on niille yhteisöissä siis valmiina, eikä niiden tarvitse aloittaa täysin alusta.
Kun Montevideossa, Uruguayssa, kärsittiin historiallisesta kuivuudesta, Google ehdotti alueelle datakeskusta, joka hyödyntäisi juomavettä. Näin kertoo Karen Hao, joka on kirjoittanut laajasti ylistetyn kirjan Empire of AI.
Hän peräänkuuluttaa tiukempaa sääntelyä.
“Teknologia on aina inhimillisten valintojen tuote, ja eri ihmisillä on erilaisia sokeita pisteitä. Jos annat pienelle ryhmälle näitä ihmisiä liikaa valtaa kehittää teknologiaa, joka vaikuttaa miljardien elämään, se on väistämättä rakenteellisesti epätervettä”, Hao sanoi Novara Median haastattelussa.
Tekoälyn taustalla olevat yhtiöt pitävät muuta maailmaa yhtenä suurena resurssivarantona, jota niillä on vapaus käyttää. Niillä on rajattomasti rahaa ja poliittista tukea, ja ne tähtäävät kaikkiin maailman kolkkiin. Siksi niiden toimintaa pitäisi säännellä.
Se, mihin xAI pystyy Yhdysvalloissa, on ennakkotapaus siitä, mitä on edessä, jos yritysten annetaan toimia esteettä ja niille annetaan rajaton pääsy luonnonvaroihin.
Tähän asti kuitenkin vain EU on ilmaissut halukkuutta vaatia yrityksiltä vastuullisuutta. Sen tietosuojadirektiivi kieltää yrityksiä käyttämästä väärin EU-kansalaisten dataa. EU on myös hiljattain hyväksynyt ensimmäisen tekoälysäädöksensä.
Yhdysvallat, jossa useimmat teknologiayritykset sijaitsevat, taas on paljolti omaksunut passiivisen lähestymistavan. Trumpin hallinto on itse asiassa juuri ilmaissut halukkuutensa antaa niille vapaat kädet, mikä ei ole yllätys, sillä ne ovat pyrkineet hänen suosioonsa siitä lähtien, kun hän astui virkaansa.
Isot teknologiayhtiöt ovat globaaleja imperiumeja. Niiden vuositulot ovat suuremmat kuin joidenkin kehittyneiden maiden bruttokansantuote, köyhemmistä maista puhumattakaan.
Jos ne laajentuvat esteettömästi, ne rapauttavat lopulta demokratiaa.
Esimerkiksi Elon Muskin tekoälydatakeskus xAI Memphisissä, Tennesseessä, vain päätti jättää ympäristösäädökset huomiotta. Sen 35 valtavaa turbiinia päästävät metaanikaasua ja typpioksidia ilmakehään, mikä on johtanut astman lisääntymiseen lyhyessä ajassa.
Se, mihin xAI pystyy Yhdysvalloissa, on ennakkotapaus siitä, mitä on edessä, jos yritysten annetaan toimia esteettä ja niille annetaan rajaton pääsy luonnonvaroihin.
Tekoäly saattaa käynnistää teknologisen vallankumouksen, joka mahdollistaa ihmiskunnan keskeisten ongelmien ratkaisun, mutta ihmisistä ei pitäisi tulla tämän prosessin uhreja.