Rikkaat rikastuvat, sanotaan, mutta pitääkö tämä paikkansa?

Hyväntekeväisyysjärjestö Oxfamin tutkimusten mukaan kyllä. Järjestö tiedotti kesäkuussa, että maailman 3 000 miljardöörin varallisuus on kasvanut reaalisesti 6,5 biljoonaa dollaria (noin 5,6 biljoonaa euroa) viimeisen vuosikymmenen aikana. Se vastaa 14,6:ta prosenttia maailman BKT:stä.

Järjestö kertoi myös, että maailman rikkaimman prosentin nykyiset reaalitulot, eli tulot, joista on poistettu inflaation vaikutus, riittäisivät lopettamaan maailmanlaajuisen köyhyyden 22 vuodeksi eteenpäin.

Omaisuuden jakautuminen on yksi tapa mitata taloudellista eriarvoisuutta. Se, kuinka suuren osuuden rikkain prosentti omistaa kussakin maassa, vaihtelee.

Our World in Datan taulukossa alimpana on Alankomaat, jossa rikkaimmat omistavat 13,9 prosenttia koko maan varallisuudesta. Sen jälkeen tulevat Belgia, Slovakia ja Suomi reilulla 18 prosentilla.

Rikkain prosentti omistaa suurimman osuuden väestön varallisuudesta Etelä-Afrikassa. Kärjessä ovat myös muun muassa Eswatini, Namibia, Kolumbia, Meksiko, Mosambik ja Jemen.

Rikkaimpien osuudessa väestön varallisuudesta on tapahtunut vuosien varrella nousuja ja laskuja maasta riippuen. Esimerkiksi vuonna 1995 Suomessa rikkaimmat omistivat 14 prosenttia maan varallisuudesta, eli nousua on ollut nelisen prosenttiyksikköä.

Kiinassa ja Venäjällä nousua on ollut vuodesta 1995 yli 10 prosenttiyksikköä.