Kesäkuun sateet vaihtuivat Suomessa heinäkuun helteiksi. Etelä-Euroopassa puolestaan kesän kuumuusaallot aiheuttivat tänäkin vuonna metsäpaloja.

Vuonna 2005 Maailman Kuvalehti, silloin nimellä Kumppani, kertoi niin ikään Etelä-Euroopan metsäpaloista, joiden uskottiin yleistyvän tulevaisuudessa. Artikkelissa kerrotaan, että metsäpaloille altistavat muun muassa voimakkaat hakkuut ja ilmastonmuutoksen seuraukset. Toisessa vuoden 2005 lehdessä kerrottiin, että ilmastonmuutoksen uskotaan murjovan tulevaisuudessa pahimmin Afrikan köyhiä.

Kaksikymmentä vuotta sitten lehden kolumnissa pohdittiin aseellista ja inhimillistä turvallisuutta. Sylvia Borren kirjoittaa: ”Valtavat määrät aseita eivät tee maailmasta turvallista vaan jakaantuneen paikan, jossa epätoivo ja viha kasvavat, terrori-iskut yleistyvät ja terrorismin vastaisen sodan nimissä rikotaan ihmisoikeuksia ja kansalaisvapauksia”.

Rankinta eurooppalaisille ei ole välttämättä ollut Bushin maailmanhallinta sinänsä vaan se, että Eurooppa on sen kohteena yksi muiden joukossa.

Jo vuosituhannen alussa kirjoitettiin veneellä Eurooppaan tulevista siirtolaisista. Jutussa kerrotaan, että 1990-luvun alusta saakka EU-maat ovat tiukentaneet köyhistä maista matkustavien vaatimuksia ja lisänneet rajavalvontaa. Toimet eivät kuitenkaan ole pysäyttäneet muuttoliikettä. Sen sijaan matka on muuttunut vaarallisemmaksi. Niitä, jotka pääsevät Eurooppaan, odottaa ”turvaton ja oikeudeton elämä yhteiskunnan pohjalla”.

Uutisotsikoissa patsastelevasta Yhdysvalloista kerrottiin myös 20 vuotta sitten. Jutussa ”USA on Euroopan perillinen” professori Pekka Korhonen vertasi Yhdysvaltojen maailmanhallintaa muinaiseen Roomaan ja Euroopan siirtomaa-aikaan, jossa ylivertaisina pidettyjä oppeja ja ajatuksia viedään toisiin maihin, väkipakollakin.

”Rankinta eurooppalaisille ei ole välttämättä ollut Bushin maailmanhallinta sinänsä vaan se, että Eurooppa on sen kohteena yksi muiden joukossa.”