Maailman Kuvalehti saa uutta energiaa toukokuun alussa, kun toimitukseen liittyy kokenut ulkomaantoimittaja Liselott Lindström.

Lehteen avautunutta toimittajan paikkaa haki kaikkiaan 212 journalistia ja viestinnän ammattilaista.

Lindström on työskennellyt Ylen Afrikan-kirjeenvaihtajana vuosina 2018–2021. Nykyään hänet tunnetaan muun muassa Vallan maantiede -podcastista, jota hän toimittaa yhdessä ekonomisti Minna Kuusiston kanssa.

Lindström haki Maailman Kuvalehteen, koska halusi palata hänelle läheisten teemojen, globaalien kehityskysymysten, pariin.

”Tuntuu mahtavalta päästä palaamaan sellaisten aiheiden pariin, joista oikeasti välitän ja jotka ovat sydäntäni lähellä.”

Lindström kokee, että Maailman Kuvalehteä tarvitaan yhä enemmän. Monet muut globaaleja aiheita käsittelevät lehdet, kuten Kehitys-lehti ja Ulkopolitiikka-lehti, on lakkautettu, ja lisää lakkautuksia on todennäköisesti tulossa.

”Olen sanonut, että jos tällaista lehteä ei olisi olemassa, haluaisin perustaa sen. Tuntuu, että tässä infohälinässä on tärkeää ottaa askel taaksepäin, miettiä laajempia konteksteja ja selittää taustalla olevia asioita ihmisille paremmin.”

”Samalla lehti on visuaalisesti tosi näyttävä ja kaunis. Siinä panostetaan laadukkaisiin kuviin ja reppareihin, joista ei muissa medioissa enää näy.”

Lindström haluaa kertoa lehden lukijoille etenkin geopolitiikasta ja ylipäätään isoista ilmiöistä.

”On aina kiinnostavaa lähteä ihmisestä ja selittää heidän kauttaan laajempia ilmiöitä ja konteksteja.”

Hän haluaa myös vaikuttaa yleisön mielikuvaan Maailman Kuvalehdestä.

”Kun kerroin, että olen saanut tämän työn, yksi kaveri sanoi, että ai onko se se hippilehti. Maailman Kuvalehdellä on vähän epäreilu hippilehden maine, vaikka siellä tehdään tosi kovaa ja tärkeää journalismia. Haluan olla karistamassa myös sitä imagoa.”

Meillä on tietynlaisia ajatuksia Afrikan maista ja ihmisistä, mutta myös ruotsalaisilla on tiettyjä pinttyneitä näkökulmia suomalaisista.

Lindström kiinnostui globaaleista kysymyksistä jo lapsena. Hän oli veljensä kanssa mukana tutkijaäitinsä työmatkoilla ja kiinnostui eri maiden tapahtumista. Yliopistossa hän opiskeli kehitysmaatutkimusta sivuaineenaan.

Näin avautui Afrikka-kiinnostus, ja Lindström päätti erikoistua nimenomaan siihen, sillä aiheen osaaminen tuntui Suomessa vähäiseltä.

Viime vuodet Lindström on tehnyt päätyökseen juttuja Suomesta SVT:lle eli Ruotsin televisiolle. Vaikka Suomi on työmaana erilainen – ja eri kokoinen – kuin Afrikka, jotain samaakin löytyy.

”Olen vähän läpällä sanonut, että olen tehnyt paljon samoja asioita Suomessa ja Afrikassa: on pitänyt rikkoa stereotypioita. Meillä on tietynlaisia ajatuksia Afrikan maista ja ihmisistä, mutta myös ruotsalaisilla on tiettyjä pinttyneitä näkökulmia suomalaisista.”

Lue täältä henkilökuva ”Afrikan kirjeenvaihtaja Liselott Lindström haluaa tuoda esiin myös arkisempia ja ihmisen kokoisia ilmiöitä” vuodelta 2021.