1. Minkälaiset ilmasto- ja ympäristötekijät pakottavat ihmisiä siirtymään kotiseuduiltaan? 

Syitä on käytännössä kolme. Ensimmäinen ovat nopeasti alkavat tapahtumat, kuten tulvat ja myrskyt. Toinen syy ovat hitaammat tapahtumat, kuten merenpinnan nousu ja rannikkoalueiden eroosio. 

Sitten on kolmas kategoria, eli ihmisten aiheuttamat katastrofit. Näitä voivat olla esimerkiksi rakennushankkeet, laiton kaivostoiminta, metsien hakkuut tai öljyvuodot. 

On tärkeää muistaa, että luonnonmullistukset eivät yleensä yksinään johda pakolaisuuteen. Siihen vaikuttavat lisäksi yhteiskunnalliset tekijät, esimerkiksi valtion kyky tarjota suojelua on tärkeä huomioida. Esimerkiksi jos Suomessa tulvisi jollain alueella, en usko, että kukaan lähtisi sen takia pois maasta. 

2. Millä alueilla on suurin riski joutua muuttamaan ilmasto- tai ympäristösyistä? 

Maailmanpankin mukaan ilmasto- ja ympäristökriisit vaikuttavat eniten Latinalaiseen Amerikkaan, Aasiaan ja Afrikkaan. 

Vaikutusta on myös erityisesti Lähi-Idässä ja Pohjois-Afrikassa, jotka kärsivät maailman pahimmasta vesiniukkuudesta. Ennusteiden mukaan vuoteen 2050 mennessä alueella saattaa olla jopa 19 miljoonaa maansisäistä ilmastopakolaista. 

3. Minkälaisia esimerkkejä maailmalla on nähty ilmasto- ja ympäristökriisien vaikutuksista muuttoliikkeisiin? 

Yksi tapaus on Niger-joen suistoalue Nigeriassa, jossa öljynporaus on saastuttanut ympäristöä peruuttamattomasti. Osa suistoalueesta on nykyään asuinkelvoton, kun maa, vesi ja ilma ovat pahoin saastuneita. 

Somalia on esimerkki tilanteesta, jossa luonnolliset ja ihmisen aiheuttamat tekijät ovat yhdessä johtaneet pakolaisuuteen. Maassa on ollut vuosia pahaa kuivuutta, joka on yhdessä sotimisen kanssa pakottanut ihmisiä pakenemaan kotiseuduiltaan. 

4. Minkälaisia yhteisvaikutuksia sodilla, konflikteilla ja ilmastonmuutoksella siis on pakolaisuuteen? 

Suhde on molemminpuolinen. Ilmastonmuutos voi pahentaa olemassa olevia sosiaalisia jännitteitä, kuten ihmisryhmien kamppailua vähäisistä resursseista. 

Toisaalta konfliktit myös pahentavat ilmastonmuutosta ja sotiminen aiheuttaa vahinkoa ympäristölle, esimerkiksi kun pommitukset tuhoavat rakennuksia ja maaperää. 

Olisi tärkeää muistaa, että katastrofeja pakenevat ihmiset eivät ole kakki samanlaisia.

5. Naiset sekä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvat ihmiset kärsivät enemmän ympäristö- ja ilmastokriiseistä – mistä tämä johtuu? 

Sukupuoleen liittyy sosiaalisia ja kulttuurisia normeja ja roolien jakautuminen perheessä tai yhteiskunnassa vaikuttaa siihen, kuinka haavoittuvainen henkilö on. 

Tämä koskee erityisesti naisia, mutta myös sukupuoli- tai seksuaalivähemmistöihin kuuluvia ihmisiä. 

Marokossa, missä pelloilla työskentely on naisten työ, ilmastonmuutoksen vaikutukset maanviljelyn tuottavuuteen heijastuvat suoraan naisten asemaan perheessä ja yhteiskunnassa. 

Esimerkiksi Lähi-Idässä ja Pohjois-Afrikassa saatetaan rajoittaa naisten liikkumisenvapautta yhteiskunnallisten normien takia, mikä vaikuttaa heidän mahdollisuuksiinsa paeta katastrofeja. 

Naiset ja sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvat ihmiset kohtaavat myös useammin seksuaalista väkivaltaa ja häirintää, hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa. Tämä johtuu sukupuoleen perustuvista voimasuhteista. 

6. Miten sukupuolinäkökulmat voitaisiin ottaa paremmin huomioon avustustyössä tai politiikassa? 

Haasteita on. Olemassa ei ole luotettavaa dataa edes siitä, kuinka paljon ihmistä maailmassa on liikkeellä katastrofien vuoksi, saati siitä, minkä ikäisiä tai mitä sukupuolta he ovat. Tämä asia on pitkälti laiminlyöty. 

Olisi tärkeää muistaa, että katastrofeja pakenevat ihmiset eivät ole kakki samanlaisia. He ovat eri tavoin haavoittuvaisia, ja heillä on erilaiset voimavarat. 

Kun tarjotaan apua ihmisille, politiikassa pitäisi aina ottaa huomioon myös sukupuolen kaltaiset tekijät. Muuten toimet jäävät väistämättä vajaiksi. 

7. Miten EU on vastannut ilmasto- ja ympäristökriisien vaikutuksiin muuttoliikkeisiin omassa toiminnassaan? 

Jäsenvaltiot tai komissio eivät kiellä, että ilmastonmuutos ja ympäristökatastrofit vaikuttavat muuttoliikkeisiin. Ne vain eivät halua tarjota ihmisille suojelua EU:n alueella. 

Sen sijaan ihmisiä halutaan auttaa heidän kotimaissaan, mikä on tietenkin hyvä asia. Pitää kuitenkin varautua siihen, että nämä sopeutumisstrategiat eivät välttämättä toimi. 

Täytyisi myös miettiä sitä, miten ihmisiä voitaisiin suojella EU-alueella. Siihen ei tällä hetkellä ole halua, koska se johtaisi lisävastuisiin jäsenmaille. 

EU:n uusi maahanmuuttosopimus on valtava menetetty tilaisuus. Jos sitä ja EU:n uutta vihreän kehityksen ohjelmaa oltaisiin käsitelty yhteisenä kokonaisuutena, olisi voitu saada aikaan hyvin tehokkaita toimia. Mutta näin ei tehty. 

EU-tason status ilmastopakolaisille olisi tervetullut uudistus.

8. EU-maistakin löytyy esimerkkejä oikeusjutuista, joissa suojelua on myönnetty ilmasto- tai ympäristösyistä. Miksi tämä ei ole normi? 

Italiassa, Itävallassa ja Saksassa on ollut näitä tapauksia, mutta oikeuskäytäntö on satunnaista ja pirstaleista. 

Jäsenmaissa on hyvin rajallinen ymmärrys ilmastonmuutoksen vaikutuksesta muuttoliikkeisiin, ja vain harvat EU-maat tarjoavat suojelua sen perusteella. Esimerkiksi Suomi ja Ruotsi ovat kumonneet omat säännöksensä, jotka ovat aiemmin mahdollistaneet suojelun ympäristökatastrofien vuoksi. 

9. Pitäisikö ilmastonmuutoksen vaikutus pakolaisuuteen huomioida jotenkin tulevaisuuden lainsäädännössä? 

EU-tason status ilmastopakolaisille olisi tervetullut uudistus, mutta se ei ole välttämätön. Italiassa tällaista lainsäädäntöä on, kun taas Saksassa ja Itävallassa ei, ja he tarjoavat silti suojelua. 

Tärkeintä olisi, että valtiot ja päättäjät tulkitsisivat lakeja ja säädöksiä siten, että ilmastonmuutos otettaisiin huomioon yhtenä ihmisoikeuksiin vaikuttavana tekijänä. 

Ilmasto- ja ympäristökatastrofit voivat esimerkiksi lisätä johonkin vähemmistöön kuuluvan henkilön uhkaa joutua vainon kohteeksi. Valtiot voivat myös hyödyntää katastrofeja tekosyynä poliittisten vastustajiensa tuhoamiseksi. Tällaiset tekijät pitää ottaa huomioon kansainvälistä suojelua haettaessa. 

10. Kuinka synkkänä tulevaisuus näyttäytyy turvapaikkalainsäädännön asiantuntijalle? 

Se riippuu pitkälti valtioista ja oikeuslaitoksista. Euroopassa näkyy voimakasta vastahakoisuutta näiden tekijöiden tunnustamiseen. 

Hyviäkin merkkejä löytyy muun muassa Latinalaisesta Amerikasta, Afrikasta ja Italiasta. Näissä paikoissa oikeuskäytäntö menee kohti laajempaa ja kattavampaa ymmärrystä pakolais- ja ihmisoikeuslainsäädännöstä.