Mustansaarenkeidas Satakunnan ja Etelä-Pohjanmaan rajaseudulla on yksi elämyksellinen esteetön päiväretkikohde. Siellä on esimerkiksi lintutorni, johon pääsee pyörätuolilla ja lastenvaunuilla.
”Lisäksi metsästä siirrytään suon reunaa pitkin menevälle leveälle lankkupolulle. Polulla voi kokea suon värit ja tuoksut. Se on tosi hieno paikka”, vinkkaa keravalainen Tiina Nopanen, 40.
Hän pitää Instagramissa ulkoiluun keskittyvää tiliä Toinen jalka ulkona. Nopasen toinen jalka on amputoitu lapsena sairastetun luutulehduksen takia, mutta hän kävelee proteesin ansiosta.
Eurooppa-neuvoston mukaan EU-maiden naisista 26,1 prosentilla ja miehistä 21,8 prosentilla on jokin vamma. Vammaiset ovat myös Suomen suurin vähemmistö.
Nopanen on retkeillyt puolisonsa kanssa 15 vuoden ajan. Aiemmin he tekivät päiväretkiä, mutta viisi vuotta sitten he ostivat teltan.
Nopanen sai kipinän retkeilyyn, kun he kävelivät Kuusamossa 12 kilometrin pituisen Pienen Karhunkierroksen.
”Sain siitä onnistumisen kokemuksen, että mä pystyn tähän.”
Esteettömillä reiteillä on tyypillisesti esteetön WC ja tulentekopaikka. Polku on kovapintainen ja leveä sekä mäet loivia.
”Valitettavasti monessa paikassa ei silti ole omaa kyltitystä näkövammaisille.”
Osa reiteistä luokitellaan vaativiksi esteettömiksi reiteiksi, ja niissä voi olla jyrkempiä mäkiä ja polulla juuria ja kiviä. Näille reiteille pyörätuolilla liikkuva tarvitsee mukaan avustajan, joka avustaa vaikeissa kohdissa.
Nopasella on jakaa useita vinkkejä hyvistä esteettömistä ympyräreiteistä, kuten Turun seudun Kurjenrahkan kansallispuiston Karpalopolusta ja Napapiirin retkeilyalueen Könkäänsaaren esteettömästä luontopolusta. Lapin korpimetsässä pääsee kulkemaan Pallas Yllästunturin -kansallispuistossa Kesänkijärven reitillä.
Liesjärven kansallispuistossa taas on yksi pisimpiä esteettömiä reittejä Suomessa eli 3,7 kilometria pitkä Peukaloisen polku. Siellä on jopa harvinaisuus: esteetön telttailualue. Verkkosivuilta voi lukea luontoreittien tarkat kuvaukset etukäteen.
Lisätietoja: kohteet – Luontoon.fi