YRITYKSISSÄÄN tukahduttaa maata riepottelevaa historiallista protestiaaltoa, Iranin hallinto on reagoinut tutuksi käyneellä tavalla: syyttämällä levottomuuksista länsimaita ja mediaa.

Nyt jo kolmisen kuukautta jatkuneet mielenosoitukset alkoivat, kun 22-­vuotias Masha Amini kuoli siveyspoliisin käsissä 16. syyskuuta. Amini oli pidätetty ”puutteellisesti puetun hijabin vuoksi”.

Protesteja johtivat aluksi nuoret naiset, jotka vaativat parannuksia kansalaisoikeuksiin. Yhä uusien uhrien tietojen vuodettua julkisuuteen levottomuudet ovat laajentuneet ja muuttuneet suoremmin vallankumouksellisiksi.

Kritiikki jopa uskonnollista johtajaa Sejed Ali Khameneita kohtaan on yltynyt.

Iranin valtiollista propagandaa edustava Tehran Times -sanomalehti syyttää erityisesti Saksan edustustoa. Se väittää edustuston työntekijöiden lahjoneen Aminin perhettä puhumaan lehdistölle. Iran on myös asettanut sanktioita ulkomaisille uutisvälineille ja jopa yksittäisille ulkomaisille toimittajille.

Tikun nokassa on myös kotimainen media. Aminin tapauksesta ensimmäisenä uutisoineet kaksi iranilaista journalistia on ollut syyskuusta asti pidätettynä. Heitä syytetään CIA:n; Israelin ja muiden ”läntisten tiedustelupalveluiden agenteiksi”.

Tuomio vakoilusta on Iranissa kuolema.

Protestien aikana tapahtuneet kymmenien toimittajien pidätykset ovat nostaneet Iranin sijalle kolme Toimittajat ilman rajoja -järjestön epäimartelevassa tilastossa, joka laskee vangittujen journalistien määrää eri maissa.

Irania edeltävät tässä tilastossa enää ainoastaan Kiina ja Myanmar.