Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä

Kuivuus on vaikuttanut ainakin 1,5 miljardin elämään viime vuosikymmeninä. Lukumäärä uhkaa kasvaa dramaattisesti, varoittaa YK:n katastrofiriskijärjestö UNDRR.

Kuivuus vaikuttaa suurempaan määrään ihmisiä kuin mikään muu hidas katastrofi ja määrittää ihmiskunnan kehityksen tulevina vuosina, kun ilmastohätätila pahenee, varoittaa YK:n katastrofiriskien hallintaan keskittyvän toimielimen UNDRR:n tuore raportti.

”Kuivuudesta on tulossa seuraava pandemia, eikä ole rokotetta, joka parantaisi sen”, sanoo YK:n pääsihteerin katastrofiriskien hallinnan erityisedustaja Mami Mizutori tiedotteessa.

Raportin mukaan vuosina 1998–2017 kuivuus on vaikuttanut ainakin 1,5 miljardiin ihmiseen.

”Tämä lukumäärä kasvaa dramaattisesti ellei maailma paranna tämän riskin hallitsemista, ymmärrystä sen juurisyistä ja ryhdy toimiin niiden pysäyttämiseksi”, Mizutori sanoo.

Raportin mukaan vuosien 1998–2017 kuivuuskaudet ovat johtaneet ainakin 124 miljardin dollarin taloudellisiin kustannuksiin. Lukumäärä on todennäköisesti reippaasti alakanttiin, raportissa todetaan.

Esimerkiksi Intiassa kuivuuden vaikutus bruttokansantuotteeseen on 2–5 prosenttia. Australiassa kuivuuden seurauksena maatalouden tuottavuus on laskenut 18 prosenttia vuosina 2002–2010.

Ilmastonmuutoksen on arvioitu lisäävän ja pahentavan kuivuutta. Raportin mukaan on olemassa ”jonkinlainen varmuus” siitä, että ilmastonmuutos on jo pidentänyt ja vahvistanut kuivuutta etenkin Etelä-Euroopassa ja Länsi-Afrikassa.

Ennusteiden mukaan toistuvampia ja vakavampia kuivuuksia ennakoidaan laajoihin osiin maailmaa, etenkin suurimpaan osaan Afrikkaa, Keski- ja Etelä-Amerikkaan, Keski-Aasiaan, Etelä-Australiaan, Etelä-Eurooppaan, Meksikoon ja Yhdysvaltoihin.

”Näiden kuivuuksien laajuus ja vakavuus riippuu laajalti lämpötilannousun suuruudesta”, raportissa todetaan.

Raportin siteeraaman mallinnuksen mukaan vuosisadan loppuun mennessä 129 maata tulee kärsimään lisääntyneestä kuivuusriskistä pääosin pelkästään ilmastonmuutokseen takia. 23 maan kohdalla kyseessä on enemmän väestönkasvu, 38 maan kohdalla sekä ilmastonmuutos että väestönkasvu.

Raportti peräänkuuluttaa uutta globaalia yhteistyömekanismia, jonka kautta kuivuutta ja sen rajat ylittävää luonnetta olisi helpompi hallita. Ehkäiseminen on sekä talouden, ihmisten että ympäristön kannalta tehokkaampi tapa kuin kuivuuteen reagointi, se muistuttaa.

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!