Näkökulmat

Shell on täällä tuomiolla

Peik Johansson ruotii kolumnissaan öljyjätti Shellin härskiä toimintaa Nigeriassa.

Ystäviltä Ogonimaasta Nigeriasta tuli tieto, että Shellin vanhalla öljynporausasemalla oli sattunut vuoto ja 1 500 tonnia öljyä oli suihkunnut ympäristöön vain kivenheiton päässä Kegbara Deren kirkonkylästä. Kesti monta päivää ennen kuin öljy-yhtiö teki mitään vuodon pysäyttämiseksi.

1960-luvulla rakennettu öljytorni oli seissyt käyttämättömänä sitten vuoden 1993, jolloin ogonit väkivallattomilla mielenosoituksillaan ajoivat Shellin pois mailtaan vaatien vahingonkorvauksia vuosikymmeniä kestäneestä ympäristötuhosta.

Shellin lähdettyä armeijan erikoisyksikön sotilaat hyökkäsivät Ogonimaahan, polttivat 27 kylää, surmasivat 2 000 ihmistä ja ajoivat 80 000 ihmistä kodeistaan. Ken Saro-Wiwa hirtettiin, ja Ultra Bra teki aiheesta laulun.

Näiden tapahtumien jälkimainingeissa vierailin kymmenisen vuotta sitten Nigerian öljyalueilla ja lensin jopa Shellin helikopterilla Ogonimaan yllä. Shell yritti selittää ulkomaalaisille toimittajille öljytuhoja parhain päin, mutta meitä ei päästetty matkustamaan alueella omin päin. Sinä iltana kun olin lähdössä nigerialaisten ympäristöaktiivien kanssa Ogonimaahan, silloisen sotilasjuntan salainen poliisi koputti hotellihuoneen ovelle, kielsi minua poistumasta hotellista, ja seuraavana päivänä minut lennätettiin pois öljyalueelta takaisin Lagosiin.

Shellin toiminta Nigeriassa kaikkosi vähitellen uutisista, mutta öljyalueilla monikaan asia ei ole muuttunut. Shellin omien tietojen mukaan Nigerian öljyntuotantoalueilla on vuoden 1999 jälkeen sattunut yli 2 000 öljyvuotoa – ja pelkästään Ogonimaassa 87 öljyvuotoa, vaikkei siellä ole porattu öljyä yli 13 vuoteen.

Öljy kuitenkin virtaa edelleen halki Ogonimaan kylien, peltotilkkujen ja rämeiden. Ikivanhoissa ruostuneissa öljyputkissa, joita on vedetty ristiin rastiin pitkin koko Nigerjoen suistoa, yleensä metrin verran maanpinnan yläpuolella.

Kun öljyä suihkuaa pelloille, se tuhoaa lähialueen viljelykset ja pohjaveden. Ja jos öljyä joutuu joenpoukamiin, myös kalastajat menettävät elinkeinonsa.

Muualla Nigerjoen suistossa öljyvuotojakin pahempi ongelma ovat kaasuloimut, joissa öljynporauksen yhteydessä vapautuvaa kaasua poltetaan kymmenmetrisinä roihuina taivaan tuuliin, pahimmissa tapauksissa keskellä kyliä. Öljyalueen asukkaat ovat huolissaan siitä, että kaasunpolton aiheuttamien happosateiden vuoksi peltikatot syöpyvät, maa köyhtyy ja sadot jäävät kehnoiksi. Nokipäästöjen takia hengityselinsairaudet ovat hyvin yleisiä.

Missään öljyntuottajamaassa ei polteta niin paljon kaasua kuin Nigeriassa. Viime syksynä liittovaltion ylioikeus kuitenkin päätti, että kaasuloimut loukkaavat alueen asukkaiden oikeutta elämään ja ihmisarvoon ja ovat siten Nigerian perustuslain vastaisia. Shell valitti tuomiosta. Helmikuussa samainen tuomioistuin määräsi Shellin maksamaan Nigerjoen suiston ijo-kansalle 1,2 miljardia euroa vahingonkorvauksia öljyntuotannon aiheuttamista ympäristötuhoista. Shell valitti tästäkin tuomiosta.

 

Julkaistu Kumppani-lehdessä 6-7/2006

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!