Näkökulmat

  -henkilökuva

Afgaaninaisen katse: ”Mistä nyt hankimme tietomme?” – Naistoimittajat menettivät työkalunsa, kun Taliban-hallinnolta kiellettiin älypuhelimet 

Afganistanilaistoimittajien on vaikea saada enää tietoja viranomaisilta, sillä nämä saavat käyttää älypuhelinta vain erikoisluvalla. Kielto osuu etenkin naisiin, joille kasvokkaiset haastattelut eivät ole mahdollisia.

Kabulissa toimivan radioaseman toimittajan Hadian (nimi muutettu) työ on vaikeutunut merkittävästi sen jälkeen, kun Taliban-hallinto kesäkuussa kielsi älypuhelinten käytön Afganistanin valtionhallinnossa. 

Monet Hadian jutuista jäävät puutteellisiksi, koska hän ei enää saa virkamiehiltä tietoja entiseen tapaan puhelimen kautta.  

”Kiinteät puhelinlinjat eivät taivu samaan kuin WhatsApp, ja tiedonhankintaan kuluu paljon aikaa. Suurin osa Talibanin virkamiehistä vastasi kysymyksiimme puhelinsovellusten kautta. Mistä nyt hankimme tietomme?” Hadia ihmettelee.   

Uusien sääntöjen mukaan puhelinta saa käyttää vain erityisluvalla, ja kieltoa uhmaavan virkamiehen puhelin voidaan takavarikoida ja tuhota.  

Kielto vaikeuttaa toimittajien tiedonsaantia ja vaikuttaa etenkin naistoimittajiin, jotka pelkäävät, että älypuhelinkielto heikentää heidän työmahdollisuuksiaan entisestään.  

Aiemmin vaikka virkamiehet eivät olisi halunneet tavata, he lähettivät silti tietoja, valokuvia ja äänitiedostoja esimerkiksi WhatsAppilla tai älypuhelimen muilla sovelluksilla. Nyt tämä kanava on suljettu. 

Huiviin pukeutunut nainen takaapäin kuvattuna videokameran takana.
Talibanin älypuhelinkielto vaikeuttaa etenkin naistoimittajien työtä, sillä he ovat aiemmin saaneet tietoja WhatsAppin avulla.

Uuden älypuhelinkiellon merkitys korostuu pääkaupungin ulkopuolella, missä digitaaliset palvelut ovat olleet erityisen tärkeitä tiedon saamisen kannalta.  

”Ongelmia on jo ollut useamman viranomaisen kanssa. Esimerkiksi Heratin poliisin ja muidenkin toimistojen internetyhteydet ovat poikki, koska älypuhelimista ei voi enää jakaa verkkoa. Joistakin virastoista sanottiin, että he voivat vastata kysymyksiin vasta työajan päätyttyä, koska WhatsAppia ei saanut työpaikalla käyttää”, kertoo televisioasemalla Heratin kaupungissa maan länsiosissa työskentelevä Nasrin (nimi muutettu). 

Hänen mukaansa virastojen älypuhelinkielto vähentää naistoimittajien määrää ja merkitystä Afganistanin mediakentässä.  

Jos naistoimittajat jäävät tiedonsaannin ulkopuolelle, miksi heitä enää edes olisi mediassa?

Naistoimittajien tilanne vaikeutui Afganistanissa jo aiemmin, kun Taliban nousi valtaan vuonna 2021. He eivät enää pääse entiseen tapaan lehdistötilaisuuksiin, ja yhteydenpitoa viranomaisiin on rajoitettu. Virkamiehet suostuvat yhtä harvemmin kasvokkain tehtäviin haastatteluihin naistoimittajan kanssa, ellei tällä ole mukanaan miespuolista lähisukulaista. Samaan aikaan naisia on vähitellen poistettu julkishallinnosta, joten heitäkään ei voi haastatella.  

Myös naistoimittajien määrä on romahtanut. Kanadalaisen sananvapausjärjestön Free Speech Centrenin mukaan Afganistanissa oli ennen Talibanin valtaantuloa noin 2 000 naistoimittajaa, nyt vain vajaa 200.   

Riippumaton toimittajajärjestö Afghanistan Journalists Center (AFCJ) on varoittanut kiellon vaikutuksista. Järjestön mukaan se vaikeuttaa toimittajien tiedonsaantia ja heikentää lehdistönvapautta. Järjestö epäilee, että kyseessä on Talibanin pyrkimys kiristää viestinnän valvontaa ja vaikeuttaa riippumattoman median toimintaa.  

Myös mediatalojen johtajat ovat huolissaan kiellon vaikutuksista tiedon saantiin.   

Talibanin tiedottaja Zabihullah Mujahid on rauhoitellut mediaa. Hänen mukaansa kieltoa ei vielä ole vahvistettu ja siitä keskustellaan edelleen.   

Kunduzin maakunnassa Afganistanin pohjoisosassa työskentelevä tv-toimittaja Hijran (nimi muutettu) kuitenkin on huolissaan. 

”Joudumme todellisiin ongelmiin, jos kielto pidetään voimassa. Toisinaan päivässä pitää tehdä kahdesta kolmeen uutisraporttia, ja se onnistuu, jos saamme tiedot WhatsAppilla. Nyt vastausten saaminen ja haastatteluiden järjestäminen saattaa kestää useita päiviä.”  

Laukkujen myyjän koju kadulla, ihmisiä kävelemässä.
Taliban-hallinto on tehnyt naisten työnteosta Afganistanissa lähes mahdotonta, ja nyt se on vieläkin vaikeampaa.

Tätä juttua varten haastateltiin naistoimittajia eri puolilla Afganistania, ja kaikilla oli samat ongelmat. Lähes kaikkialla naistoimittajat ovat voineet pitää yhteyttä Talibanin viranomaisiin vain älypuhelimen sovellusten kautta.   

Kabulilaisen radioaseman uutispäällikkö Asma (nimi muutettu) muistuttaa, että kaikilla on oikeus saada tietoja.   

”Jos naistoimittajat jäävät tiedonsaannin ulkopuolelle, miksi heitä enää edes olisi mediassa? Lisäksi mikään taho Afganistanissa ei vaadi Talibania vastuuseen siitä, jos se ei vastaa toimittajien tai kansalaisten kysymyksiin.”   

Artikkelin on tuottanut Learning Together -verkosto. Verkoston suomalaiset naistoimittajat ovat kouluttaneet afgaaninaistoimittajia vapaaehtoistyönä vuodesta 2009. Kirjoittajat ovat Afganistanissa asuvia, Suomen tuella koulutettuja naistoimittajia, joiden henkilöllisyys salataan turvallisuussyistä. Samoin salataan haastateltavien oikeat nimet. 

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!