Orjakauppa on historian vaihe, jonka teollisuusmaat mielellään unohtaisivat. Niiden ei ole annettu tehdä sitä. Viime vuosina keskustelu orjuudesta ja ylipäätään siirtomaa-ajasta on kiihtynyt. Orjuudella rikastuneiden patsaita on kaadettu ja ryövättyjä museoesineitä on vaadittu palautettaviksi. Afrikan unioni on luonnostellut visiota orjuuden korvauksista.
Viime keväänä orjakauppaa puitiin YK-tasolla asti. Yleiskokous hyväksyi päätöslauselman, joka vaatii ryöstetyn kulttuuriomaisuuden palauttamista, virallista anteeksipyyntöä sekä korvausten harkitsemista. Se ei ole oikeudellisesti sitova.
123 maat äänesti Ghanan esittämän päätöslauselman puolesta. Kiinnostavampaa kuitenkin on, mitkä maat eivät tukeneet sitä. Yhdysvallat, Israel ja Argentiina vastustivat päätöslauselmaa.
Mikäli Argentiina ihmetyttää, on hyvä muistaa, että maata johtaa nykyisin äärioikeistolainen presidentti Javier Milei.
Loput 52 maata pidättäytyivät äänestämästä. Suurin osa niistä on teollisuusmaita: EU-maat, Iso-Britannia, Japani, Uusi-Seelanti, Australia.
Ne kritisoivat päätöslauselmaa siitä, että se määrittelee orjakaupan kaikkein vakavimmaksi rikokseksi ihmisyyttä vastaan. Määritelmä ei ole oikeudellisesti pätevä, koska se loisi eri rikosten välille hierarkian, perusteli EU:n puolesta selityksen antanut Kyproksen edustaja Gabriella Michaelidou.
Yhdysvaltain Dan Negrea puolestaan sanoi, ettei korvauksia voi soveltaa historiallisiin vääryyksiin, jotka eivät aikanaan olleet kansainvälisen oikeuden vastaisia.
Yli 15 miljoonaa ihmishenkeä vaatinut transatlattinen orjakauppa on rikos, jonka seurauksia todistetaan vielä pitkään. Päätöslauselman kritisointi saattoi olla osin oikeutettua – mutta niin tekemällä rikkaat maat varmistivat, että aihetta puidaan vielä pitkään.
Viimeksi näin tapahtui viime viikolla, kun Ghana järjesti konferenssin, joka käsitteli Afrikan vaatimuksia saada hyvitystä orjakaupan ajoista.
Pieniä muutoksia on kuitenkin jo tapahtunut. Ranskan presidentti Emmanuel Macron on vaatinut Ranskaa käsittelemään roolia afrikkalaisten orjuuttamisessa. Hän käytti myös sanaa ”korvaukset” tai ”hyvitykset” (reparations), mitä aiemmat Ranskan valtionpäämiehet ovat vältelleet, kertoo brittilehti The Guardian.
Myös paavi Leo XIV pahoitteli hiljattain Vatikaanin roolia orjakaupassa sekä viivyttelyä sen tuomitsemisessa.