Viime vuonna murhattiin keskimäärin lähes neljä maa- ja ympäristöoikeusaktivistia joka viikko. Etenkin Latinalaisessa Amerikassa ympäristön puolustaminen on yhä hengenvaarallista, kertovat brittilehti The Guardian sekä Global Witness -järjestö.
Niiden tällä viikolla julkistamien tilastojen mukaan viime vuonna tapettiin yhteensä ainakin 197 aktivistia, jotka vastustivat esimerkiksi maakaappauksiin syyllistyviä ja ympäristöongelmia aiheuttavia hallituksia ja yrityksiä.
”Tilanne on yhä kriittinen. Siihen asti, kunnes yhteisöt otetaan aidosti mukaan päätöksentekoon maan ja luonnonvarojen käytöstä, mielipiteensä kertovat joutuvat kohtaamaan häirintää, vangitsemista ja murhatuksi tulemisen uhan”, sanoi Global Witnessin edustaja Ben Leather Guardianille.
Raportin mukaan trendit olivat viime vuonna ”masentavan” tuttuja aiempiin vuosiin verrattuna. Latinalainen Amerikka on yhä vaarallisin paikka maa- ja ympäristöoikeusaktivistien kannalta Brasiliassa, joka oli vaarallisin maa, murhattiin viime vuonna 46 ja Kolumbiassa 32 aktivistia. Meksiko nousi 15 murhallaan sijalta 14 sijalle 4. Aasiassa vaarallisin maa oli Filippiinit, jossa henkensä menetti 41 ihmistä.
Henkensä menettäneisiin kuului esimerkiksi arvostetun Goldman-ympäristöpalkinnon aiemmin voittanut meksikolainen Isidro Balenegro Lopez. Laittomia hakkuita vastustanut aktivisti ammuttiin sukulaisensa kotona.
Yleisimmin aktivistien murhat liittyvät agribisneksen, kuten palmuöljyplantaasien, vastustamiseen, kaivosteollisuuteen, kansallispuistojen suojeluun ja salametsästyksen vastustamiseen. Esimerkiksi Kongon demokraattisessa tasavallassa ammuttiin viime vuonna neljä metsänvartijaa ja kantaja.
Vaikka murhia oli hieman vähemmän kuin vuonna 2016, määrä oli silti neljä kertaa enemmän kuin vuonna 2002, jolloin luvut julkistettiin ensimmäisen kerran. Todennäköisesti murhia tapahtuu enemmänkin, mutta ne eivät tule julki. Lisäksi monet muut saavat tappouhkauksia, joutuvat seksuaalisen väkivallan kohteiksi tai oikeuteen, Global Witness sanoo. Uhrit saavat oikeutta vain harvoin, sillä monet salamurhaajat ovat poliitikkojen tai liike-elämän edustajien palkkaamia.
Tilaston mukaan joissakin maissa, kuten esimerkiksi Hondurasissa ja Nicaraguassa, luvut kuitenkin paranivat. Aktivisteja myös kuunnellaan: Guardian mainitsee erikseen hollantilaisen kehitysrahoitusyhtiön FMO:n, joka vetäytyi kiistellystä Agua Zarcan patoprojektista ja on ilmoittanut ottavansa ihmisoikeuspuolustajat huomioon tulevissa inevstointipäätöksissä. Agua Zarcaa vastustanut aktivisti Berta Cacéres murhattiin vuonna 2016. Myös Suomen valtion kehitysrahoituslaitos Finnfund on vetäytynyt hankkeesta.