Artikkelikuva
Ihmiset tarkkailivat tulvaa Trishulissa Nepalin Nuwakotin alueella torstaina. Kuva: Arun Sankar / AFP / Lehtikuva

Nepalin jäätikköromahduksessa oli ilman muuta kyse ilmastonmuutoksesta, sanoo tutkija – “Tosiasiat on helppo torjua” 

Nopeasti lämpenevässä maailmassa Nepalin ja Tiibetin kohdanneen katastrofin kaltaisia tapahtumia tullaan näkemään yhä useammin. Ilmastonmuutoksen myötä myös Euroopan jäätiköt ovat riskivyöhykkeellä, sanoo professori Alun Hubbard Oulun yliopistosta.

“Tämä oli ilmastonmuutoksen aiheuttama tapahtuma. Se, joka väittää muuta, puhuu hevonpeetä”, sanoo Alun Hubbard, glasiologian eli jäätikkötieteiden professori Oulun yliopistossa.  

Tiibetin ja Nepalin rajaseudun tulvissa on tämänhetkisten tietojen mukaan kuollut ainakin 469 ihmistä Nepalissa ja kolme Kiinassa. Kateissa on myös satoja ulkomaalaisia turisteja, mukaan lukien yksi suomalainen.

Hubbardista on selvää, että kuolleiden määrä tullaan laskemaan tuhansissa, ellei kymmenissä tuhansissa. Lopullinen luku voi jäädä myös pimentoon, sillä kokonaisia perheitä on saattanut jäädä vyöryn alle eikä kukaan tule ilmoittamaan heitä kadonneiksi. 

Hubbard kertoo, ettei saanut uutisen kuultuaan nukuttua kunnolla, vaan näki tapahtumista painajaisia. Katastrofista julkaistut videot toivat mieleen New Yorkin terrori-iskut ja sen, miten ihmiset hyppäsivät kaksoistornien ikkunoista.  

”Ensimmäinen tunne oli kauhu. Puhuttiin alkuun tulvasta, mutta on selvää, että tuo oli paljon pahempaa kuin pelkkä tulva.” 

Hänestä voidaan nyt varmuudella sanoa, että kyseessä on jäätikön romahdus. Aluksi puhuttiin maanjäristyksestä, mutta kyseessä olikin romahduksen aiheuttama värinä.  

Korkealla sijaitsevan jäätikön reuna, eli sen alin osa, romahti ja aiheutti massiivisen vyöryn Lhende-joen laaksoon Nepalin ja Tiibetin rajalla. Yli 5 000 metrin korkeudesta vuoristosta kohti laaksoa lähtenyt massa sai valtavasti vauhtia ja voimaa tullessaan alas vuorelta. Puhutaan miljoonista tonneista jäätä, joka lähti liikkeelle ja veti maa-ainesta ja kiviä mukanaan.  

”Mukana oli myös vettä, mikä sai sen liukumaan niin voimalla. Mutta pahinta on mukana tullut irtoaines. Se oli käytännössä kuin betoniseinämä”, Hubbard kuvailee.  

Alun Hubbard jäätiköllä Grönlannissa
Alun Hubbard jäätiköllä Luoteis-Grönlannissa. Kuva: Alun Hubbardin kotialbumi

Nepal ja Himalajan vuoristo ovat erityisen alttiita jäätiköiden romahtamisesta aiheutuville katastrofeille. Yksi syy on se, että Himalaja lämpenee arktisen alueen ohella nopeimmin maailmassa, ja siellä on valtavasti jäätiköitä.  

”Ei tätä voitu ennakoida. Jäätiköt liikkuvat jatkuvasti, ja ne romahtavat myös jatkuvasti. Nyt oli vain todella huono tuuri. Alue on valtava ja tiheästi asuttu.” 

Hubbard toteaa, että jäätiköt toki romahtavat myös ilman ilmastonmuutosta. Mutta ne myös sulavat nyt jopa nopeammin kuin ennustettiin.  

”Ei tarvitse olla ydinfyysikko ymmärtääkseen, että jää ei pidä korkeista lämpötiloista. Jää on kovaa, kun se on kylmää, ja mössöä, jos se lämpenee.” 

Vaikka jäätikön toteaisi epävakaaksi, on mahdotonta sanoa, koska se mahdollisesti romahtaa. Tämä jäätikkö ei hänen mukaansa todennäköisesti ole edes ollut minkäänlaisella korkean riskin seurantalistalla. Hän vertaa esimerkiksi varoitusjärjestelmiin, jotka otettiin käyttöön vuoden 2004 tsunamin jälkeen Kaakkois-Aasiassa. Samantyyppisiä varoitusjärjestelmiä ei pystytä kehittämään romahtavien jäätiköiden varalle. Romahtamisen ennakointi on niin vaikeaa.  

”On sydäntäsärkevää, että näillä ihmisillä oli ehkä korkeintaan minuutti aika reagoida”, Hubbard sanoo. 

Surullinen asia on, että ensi viikolla lehdistö sitten kauhistelee Harryn ja Meghanin lasten kouluvalintoja ja tämä unohtuu.

Vuoret ovat aina olleet vaarallisia. Niistä irtoaa isoja kivilohkareita, ja massat lähtevät liikkeelle. Lämpenevässä maailmassa tällaiset katastrofit tulevat kuitenkin yleistymään ja pahenemaan, Hubbard sanoo.  

Hän listaa muita alttiita alueita: Chile, Peru, Alaska. Euroopassa Alpit, etenkin Ranskassa ja Sveitsissä, sekä Norja. Myös Suomessa ikiroudan sulaminen voi aiheuttaa kivivyöryjä. 

”Sveitsi ja Norja ovat kuitenkin maailman rikkaimpia maita. Siellä pystytään monitoroimaan tarkasti”, hän sanoo.  

Nepal on puolestaan maailman köyhimpiä maita. Hubbard toteaa, että tässä nähdään ilmastonmuutoksen rajuin puoli: köyhimmät, jotka eivät ole sitä aiheuttaneet, ovat etulinjassa kokemassa sen vaikutukset. Nepal tulee tarvitsemaan valtavasti apua. 

Häntä potuttaa nykyinen saamaton politiikka, joka keskittyy öljyn poraamiseen.  

”On helppo torjua tosiasiat, tavoitella vain räikeästi omia etujaan ja ajatella, että tämä ei koske minua. Meidän on pakko päästä takaisin raiteille hiilineutraaliustavoitteiden kanssa”, hän sanoo.   

”Normaalisti olen aika varovainen, mutta nyt ei ole mitään syytä olla sanomatta, että tämä on ilmastonmuutosta. Surullinen asia on, että ensi viikolla lehdistö sitten kauhistelee Harryn ja Meghanin lasten kouluvalintoja ja tämä unohtuu.” 

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!