On kulunut lähes viisi vuotta siitä, kun talibanit palasivat valtaan Afganistanissa. Näiden vuosien aikana yläkoulut, lukiot ja yliopistot on suljettu kokonaan tytöiltä ja naisilta. Nykytilanteen vastustaminen johtaa usein hallinnon nopeaan ja raakaan reagointiin.

Viimeisin esimerkki tästä on yliopisto-opettaja ja kansalaisyhteiskunta-aktivisti Qadoos Khatibin sekä Heratissa asuvan aktivistin Fayaz Ghorin tapaus. Talibanin hyveen edistämisen ja paheen ehkäisemisen ministeriö pidätti heidät, koska he puolustivat tyttöjen oikeutta koulutukseen.

Heidän pidättämisensä tapahtui samaan aikaan, kun Afganistanissa aloitettiin uutta kouluvuotta. Ympäri maata sijaitsevat yläkoulut aloittivat opetuksen maaliskuun viimeisellä viikolla, mutta alakoulun päättäneiltä tytöiltä suljettiin koulujen ovet. Se tarkoittaa koulun päättymistä viidennen luokan jälkeen.

YK:n lastenjärjestön UNICEFin mukaan yli 2,2 miljoonalta afgaanitytöltä on tällä hetkellä estetty yläkouluun pääsy. Tämän lisäksi nuorten naisten kouluttautuminen ylipäätään on lähes mahdotonta Afganistanissa.

Khatibin ja Ghorin ystävä, heratilainen Sediq, kertoo, että Khatibi ja Ghori ovat vastustaneet sosiaalisessa mediassa koulujen ja yliopistojen sulkemista tytöiltä.

Khatibi jakoi sosiaalisessa mediassa videon, jossa hän vaati Talibania avaamaan koulut tytöille. Hän painotti, että yhteiskunta ei voi kehittyä ilman koulutusta.

Ghori puolestaan kirjoitti samansuuntaisesti: “Odotamme päivää, jolloin oppilaitosten ovet avataan tämän maan tytöille.”

Maaliskuun 28. päivän aamuna kumpikin mies kutsuttiin kuulusteluun. Heidät luovutettiin Talibanin salaiselle poliisille, joka piti heitä pidätettyinä 24 tuntia.

Heratissa hyvin tunnettujen Khatibin ja Ghorin pidätys sai aikaan tukiaallon sosiaalisessa mediassa. Tavalliset kansalaiset, aktivistit ja paikalliset vaikuttajat vaativat heidän välitöntä vapauttamistaan. Tapauksesta keskusteltiin laajasti.

Sosiaalisen median aktivoitumisen seurauksena useat paikalliset vanhimmat ja vaikutusvaltaiset henkilöt puuttuivat Talibanin pidätyksiin. Miehet saatiinkin vapaiksi vuorokaudessa.

Tiedolla ei ole sukupuolta.

Heratin vaikutusvaltainen vanhin Sarwar Khan kertoo toistuvasti kehottaneensa Talibania tapaamisiin, joissa voitaisiin keskustella koulujen avaamisesta uudelleen tytöille. Hänellä itsellään on neljä tytärtä, jotka eivät tällä hetkellä pääse kouluun.

Talibanin vastaus Khanille oli pilkallinen: “Lähetä poikasi opiskelemaan.”

Kun Khan painotti sitä, että hänellä ei ole poikia ja että koulutuksen pitäisi olla kummankin sukupuolen oikeus, häntä uhattiin siirrolla tai jopa vangitsemisella, jos hän jatkaisi tähän tyyliin puhumista

Qadoos Khatibi jakoi vapauduttuaan Facebookissa viestin, jossa hän painotti miesten esittämän vaatimuksen ydinsanomaa

”Se, mitä pyysimme, oli humaani, kansallinen ja myös islaminuskoon sopiva vaatimus. Tiedonsaanti on kehityksen perusta, eikä se ole ristiriidassa uskonnollisten arvojen kanssa. Tiedolla ei ole sukupuolta. Naisillamme ja tytöillämme tulee olla oikeus koulutukseen.”

Qadoos Khalibin ja Fayaz Ghorin pidätykset eivät ole yksittäistapauksia, vaan ne ovat laajempi toimintapa Afganistanissa, jossa hyvinkin rauhanomainen koulutuksen edistäminen voidaan tulkita rikokseksi. Perheet, aktivistit ja tavalliset ihmiset kohtaavat jatkuvaa Taliban-hallinnon suunnalta tulevaa uhkaa vaatiessaan perustavaa laatua olevaa ihmisoikeutta tytöille.

Turvallisuuskoneisto pyrkii tukahduttamaan kaikki kansalaisvaikuttamisen tavat. Kritiikin esittäjiä ja aktivisteja uhkaa pidättäminen, katoaminen tai jokin muu kova rangaistus. Tähän riittää videon jakaminen, somepäivityksen kirjoittaminen tai asiasta ääneen puhuminen. Online-alustoja monitoroidaan tarkasti ja kriittiset äänensävyt tukahdutetaan nopeasti.

Monet eivät protestoi siksi, että he pelkäävät. Kun Taliban ja turvallisuuspalvelu pidättävät jonkun tunnetun professorin tai kansalaisyhteiskunta-aktivistin tämän laatiman videon tai kirjoituksen takia, muut ovat hiljaa. Ihmiset tietävät, kuinka helposti heitä voidaan syyttää vallitsevan järjestelmän vastustamisesta.

Tästä huolimatta useat naiset, tytöt ja jotkut miehet jatkavat protestointia. Viime vuosina kymmenet naiset ovat olleet pidätettyinä viikkoja tai kuukausia vaatiessaan tytöille koulutusta. He eivät ole saaneet tavata lakimiehiä tai perheitään pidätyksen aikana. Heidän ainut ”rikoksensa” on koskenut perustavaa laatua olevaa ihmisoikeutta, oikeutta koulutukseen.

Sediqin nimi on muutettu turvallisuussyistä.