Sota Ukrainassa ja Gazassa. Maailman katseet ovat olleet kiinnittyneenä kahteen konfliktiin. Samaan aikaan Sudanissa on sodittu reilu vuosi. Sodassa oli huhtikuun puoliväliin mennessä kuollut 15 000 ihmistä, 8 miljoonaa siviiliä oli joutunut pakenemaan ja 25 miljoonaa oli kiireellisen avun tarpeessa. Miten sota sai alkunsa?
Sota alkoi maan pääkaupungissa Khartumissa. Osapuolina ovat Sudanin asevoimat, jotka ovat pitkälti uskollisia maan hallitsijalle kenraali Abdel Fattah al-Burhanille, sekä puolisotilaalliset RSF-joukot, jotka seuraavat entistä sotapäällikköä kenraali Mohamed Hamdan Dagaloa, josta käytetään nimeä Hemedti.
Konfliktin juuret yltävät yli 20 vuoden taakse. Maan entinen diktaattori Omar al-Bashir värväsi RSF:n (silloin Janjaweed) tuhoamaan poliittisesti ja taloudellisesti heikossa asemassa olevalla Darfurin alueella tapahtuvan kapinoinnin. Ryhmästä tuli valtion väkivaltaisuuksien kätyri.
Vuonna 2019 asevoimat ja RSF liittoutuivat ja syöksivät al-Bashirin vallasta. Johtoon nousi asevoimien al-Burhan. Vanhat haavat RSF:n Hemedtin ja sotavoimien al-Burhanin välillä alkoivat kuitenkin aueta ja sota syttyi 15. huhtikuuta 2023. Sodan keskiössä on Darfur, jossa RSF:llä on kannatusta, vaikka ryhmä onkin vuosia terrorisoinut aluetta.
Ilman lisäresursseja emme vain pysty pysäyttämään nälänhätää, emmekä pysty auttamaan periaatteessa ketään.
Sudanin sota on yksi pahimmista humanitaarisista kriiseistä tällä hetkellä. Siviileihin kohdistuu jatkuvasti väkivaltaa. Huhtikuussa Sudanissa näki nälkää 18 miljoonaa ihmistä.
Kriisiin on hankala vastata, sillä YK:n tekemästä 2,7 miljardia dollaria maksavasta humanitaarisen avun suunnitelmasta oli huhtikuussa rahoitettu vain kuusi prosenttia.
”Ilman lisäresursseja emme vain pysty pysäyttämään nälänhätää, emmekä pysty auttamaan periaatteessa ketään”, sanoi YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Volker Türk UN Newsille.
Miljoonia ihmisiä on paossa Sudanin rajojen sisällä ja ainakin kaksi miljoonaa on paennut naapurimaihin. Tämä on aiheuttanut painetta naapurimaissa, jotka ovat myös vaarassa ajautua nälänhätään.
Yksi syy siihen, että kriisi on kasvanut niin suureksi on se, ettei Sudanin tilanne ollut hyvä sotaa ennenkään. On myös ulkopuolisia maita, jotka yrittävät saada maassa vaikutusvaltaa, kuten Venäjä ja Iran. YK:n pääsihteeri António Guterres vetosikin sodan vuosipäivänä, että kansainvälinen yhteisö vastaisi humanitaariseen kriisiin sekä pyrkisi koordinoidusti neuvottelemaan rauhaa.