1. Kutsut itseäsi ympäristöahdistuneeksi lumilautailijaksi. Miten lievität ahdistustasi?
Tämä on tärkeä kysymys kapitalismin ympärille rakentuneessa ajassamme, jossa muutosta luonnonvarojen kuluttamisen vähenemisestä ei ole näkyvissä. Ahdistavista tunteista puhuminen auttaa, joten pidän vertaistukiryhmää. Siellä keskustelemme ilmastonmuutoksesta ja sen vaikutuksesta maailmaan. Lohduttaa, kun voi illalla mennä nukkumaan ajatellen, että on tehnyt voitavansa. Yritän olla mieluummin osa ratkaisua kuin osa ongelmaa.
2. Lumilautailet talvisin ja skeittaat kesäisin. Mikä sinua viehättää lautailussa?
Siinä on omanlaisensa vapaus: kukaan ei pakota minua tekemään mitään, vaan kaikki lähtee itsestäni. Se on luovaa ja vaatii ongelmanratkaisua; kilpailen vain itseäni vastaan. Se on koukuttavaa, eikä koskaan tule valmista. Elämäni on pyörinyt lumilautailun ympärillä sen jälkeen, kun aloitin harrastamisen 13-vuotiaana. Skeittasin myös nuorena, mutta lopetin, koska pojat kiusasivat. Aloitin skeittaamisen uudelleen vasta kolmekymppisenä.
3. Olet voittanut useita SM-mitaleita lumilautailussa. Millaisia tavoitteita sinulla on vielä urheilijana?
Mittariin tuli juuri 38 vuotta, eli tämänhetkinen tavoitteeni on pitää itsestäni mahdollisimman hyvää huolta, jotta voisin liikkua ja lautailla mahdollisimman pitkään. Kilpaileminen ei ole koskaan ollut tavoitteellista, niihin on tullut mentyä lautailuvideoiden ohessa. Toissa vuonna voitin Banked Slalomissa SM-kultaa, ja sen jälkeen olen vähän huumorilla miettinyt, että kisaaminen olisi hyvä lopettaa onnistumiseen. Mutta varmasti vielä joskus kisaan, jos kohdalle osuu tarpeeksi motivoiva ympäristö.
4. Olet Suomen rullalautaliiton varapuheenjohtaja sekä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvovastaava. Miten tasa-arvo toteutuu alalla?
Alalla on samanlaisia ongelmia kuin yhteiskunnassamme. On paljon paikkakuntakohtaisia eroja: toisaalla on avoimempaa toimintaa ja toisaalla ei. On vielä paljon tehtävää, että saisimme yhdenvertaisen maailman ja kaikilla olisi mahdollisuus tulla nähdyksi ja kuulluksi ilman ennakkoluuloja.
5. Olet valmistunut ympäristökasvattajaksi. Mitä haluat tehdä isona?
Työskentelen tällä hetkellä Suomen rullalautaliitossa ja HELride Collectivella. Olen perustanut aikuisille oman skeittikoulun ja ADHD-kouluhankkeen, joka on mieltä lämmittävä projekti. Käyn erilaisissa tapahtumissa ja tilaisuuksissa puhumassa ilmastonmuutoksesta. Kiinnostaisi hirveästi tehdä enemmän asioita ympäristö- ja ympäristökasvatuksen ympärillä lautailu- ja urheilumaailmassa.
Osa rullalautailun ja lumilautailun luovuutta on se, että kuljeskelee ja tarkkailee ympäristöään ja miettii miten voisi itse rakentaa suorituspaikkoja. Jos löydän vaikkapa kannon tai kaatuneen puun, mietin voisikohan tuolla lumilautailla, saisiko siihen vauhteja.
6. Kuulut Protect Our Winters talviurheilijoiden ympäristöliikkeeseen. Miten yleistä ilmastotietoisuus on urheilijoiden keskuudessa?
Lumilautailupuolella on tehty paljon töitä asian eteen. Tietoisuus saattaa olla parempaa kuin lajeissa, joissa asiaa ei ole vielä nostettu esille. Mutta ei se sitä tarkoita, että ilmastoasiat kiinnostaisivat kaikkia laskettelijoita. Talviurheilijat huomaavat ilmastonmuutoksen ehkä herkemmin, koska se vaikuttaa tekemiseen niin paljon. Sään sekä ilmaston seuraaminen on tutumpaa, kun sääolosuhteet vaikuttavat suoraan harrastamiseen.
7Jotkut urheilijat ovat kiinnittäneet huomiota ihmisoikeuskysymyksiin. Tarvitaanko urheilussa enemmän aktivismia?
Ehdottomasti, kaikilla elämän ja yhteiskunnan alueilla tarvitaan enemmän aktivismia! Epäkohdat eivät muutu itsestään. Koko kilpaurheilusysteemi on tosi päistikkainen, koska se toimii pelkästään yritysten mainosrahoilla.
8. Kilpaurheilijat tarvitsevat sponsoreita. Millaisia sponsoreita hyväksyt?
En herännyt yhtenä aamuna aktivistina, vaan tämä on ollut pitkä oppimismatka. Ei ollut mitään järkeä, että minulle lähetetään vuosittain uusia vaatteita. Aluksi vaihdoin sponsoreiksi enemmän kierrätysmateriaaleja käyttäviä firmoja, mutta se ei poistanut vaatevuoriongelmaa. Nyt minulla on alan ekologisin kierrätysmateriaaleista valmistettu lauta, jonka voi kierrättää kokonaan. Kun tarvitsen uuden laudan, pyydän sponsorilta sellaisen sen sijaan, että niitä lähettäisiin minulle useita joka vuosi.
9. Lautailet myös kotikaupungissasi Helsingissä. Mitkä ovat parhaat urbaanin lautailijan paikat?
Osa rullalautailun ja lumilautailun luovuutta on se, että kuljeskelee ja tarkkailee ympäristöään ja miettii miten voisi itse rakentaa suorituspaikkoja. Jos löydän vaikkapa kannon tai kaatuneen puun, mietin voisikohan tuolla lumilautailla, saisiko siihen vauhteja. Ilahdun, kun näen Helsingissä itse rakennettuja suorituspaikkoja esimerkiksi puistoissa. Tällaista ihmisten omaehtoista liikkumista kaupungin pitäisi ehdottomasti tukea enemmän. Lumilautailu on aika elitistinen laji, eikä kaikilla ole mahdollisuutta mennä laskettelukeskukseen saakka harrastamaan.
10. Mihin rinteisiin suuntaat laskemaan tänä talvena?
Valitsen usein Pyhätunturin, koska se pyörii uusiutuvalla energialla ja siellä on toiminnan tukena ympäristöohjelma. On ollut ilahduttavaa nähdä, että Suomessa laskettelukeskukset ovat tulleet tietoisemmaksi ympäristövaikutuksestaan. Matkustan Pyhälle yhteiskäytössä olevalla biokaasuautolla. Pyrin aina pakkaamaan auton täyteen tavaroita ja kavereita. On kurjaa, kun Suomessa junalla matkustaminen on niin kallista ja lentäminen uupuvan lentoveron vuoksi niin halpaa.