Kreikassa siirtolaisia auttaneiden syytteet kaatuivat oikeudessa, mutta rikostutkinta jatkuu

YK:n ja ihmisoikeusjärjestöjen kritisoima oikeudenkäynti keskeytyi, kun suurin osa vapaaehtoisiin kohdistetuista syytteistä hylättiin menettelytapavirheiden takia.

Kreikkalainen oikeusistuin on torjunut siirtolaisten pelastusoperaatioihin osallistuneita vapaaehtoisia vastaan nostetut syytteet. Syynä ovat oikeusprosessiin liittyvät menettelytapavirheet.

Tammikuun 10. päivänä alkaneessa oikeudenkäynnissä syytettynä oli 24 ihmistä, jotka olivat osallistuneet Lesbokselle saapuvien siirtolaisten auttamiseen ja pelastamiseen. Auttajien joukossa olivat muun muassa alun perin Syyriasta paennut Sarah Mardini sekä irlantilais-saksalainen pelastussukeltaja Seán Binder. Heitä syytettiin muun muassa vakoilusta, väärennyksestä ja laittomasta radiotaajuuksien käytöstä.

Muun muassa YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimisto sekä Euroopan parlamentti ovat kritisoineet oikeudenkäyntiä. 

Oikeus päätyi hyväksymään puolustusasianajajien kritiikin, jonka mukaan kaikkia ulkomaalaisille vastaajille toimitettuja oikeusasiakirjoja ei ollut käännetty ja vakoilusyytteet olivat epämääräisiä. Se palautti jutun takaisin syyttäjille.

Vaikka oikeusprosessi on virallisesti vielä kesken, syytteet ovat käytännössä kaatuneet, sillä syyteoikeus vanhenee jo helmikuun alussa, kertoo uutistoimisto AP.

Osaa aktivisteista tutkitaan kuitenkin edelleen muista rikoksista, kuten ihmissalakuljetuksesta, petoksesta, rikollisjärjestön jäsenyydestä ja rahanpesusta, kertoo BBC.

Oikeusprosessi on kestänyt pitkään. Binder ja Mardini pidätettiin elokuussa 2018, ja he olivat vankilassa yli sata päivää ennen vapautumistaan takuita vastaan. Marraskuussa 2021 oikeudenkäyntiä lykättiin jälleen, koska tuomioistuimella ei ollut toimivaltaa. 

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International vaatii Kreikkaa luopumaan oikeusprosessista lopullisesti. 

”Sarahin ja Seánin jatkuva syyttäminen, kuten perusteettomat rikossyytteet, joita yhä tutkitaan, nostavat esiin vakavia huolenaiheita viranomaisten todellisista aikeista. Tämä on oppikirjaesimerkki siitä, miten viranomaiset voivat käyttää rikosoikeusjärjestelmää väärin rangaistakseen ja estääkseen ihmisoikeuspuolustajien työtä”, sanoo järjestön Euroopan johtaja Nils Muižnieks tiedotteessa.

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!