Maailmalla olisi mahdollisuus saavuttaa Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet, jos edes pieni osa talouden elvytyspakettien rahoista suunnattaisiin ilmastotoimiin, summaa tuore tutkimus.

Maailman hallitukset ovat luvanneet koronapandemian aiheuttamien taloudellisten vahinkojen paikkaamiseen yli 12 biljoonaa dollaria (10,2 biljoonaa euroa). Summa on kolme kertaa enemmän kuin vuosien 2008–2009 finanssikriisin jälkeiseen elvytykseen käytettiin, ja se edustaa noin 15:ta prosenttia globaalista bruttokansantuotteesta.

Science-lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan mikäli kymmenesosa tästä rahasta investoitaisiin vuosittain seuraavien viiden vuoden aikana globaalin energiajärjestelmän uudistamiseen, maailma voisi päästä oikeille raiteille Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamisessa.

Ilmastosopimuksessa on sitouduttu siihen, että maapallon keskilämpötilan nousu säilyisi alle kahdessa, mieluiten alle 1,5 asteessa esiteolliseen aikaan verrattuna. Tällä hetkellä ollaan matkalla ainakin kolmen asteen lämpenemiseen.

”Investointi ilmaston lämpenemisen 1,5 asteeseen rajoittaviin ratkaisuihin on hyvin budjetin sisällä. Itse asiassa vaadittujen matalahiilisten energiainvestointien määrä — on noin kahdeksan kertaa pienempi kuin koko koronapaketti”, sanoo tutkimuksen teossa mukana ollut itävaltalaisen IIASA-tutkimuslaitoksen tutkija Joeri Rogelj tiedotteessa.

Harva maa on kertonut yksityiskohtaisesti, mihin toipumispaketit käytetään, mutta useimmat tukevat elinkeinoelämää, työllisyyttä ja terveydenhuoltojärjestelmiä.

Kansainvälisten tutkimuslaitosten ylläpitämän Energy Tracker -verkkosivuston mukaan esimerkiksi G20-maat aikovat tukea noin 160 miljardilla eurolla fossiilisia polttoaineita ilman ehtoja. Suomessa ympäristöjärjestöt ovat kritisoineet esimerkiksi lentoliikenteen elvytystä.

Tutkimuksen mukaan ”ilmastomyönteinen toipuminen” tarkoittaisi käytännössä rahan suuntaamista vähähiiliseen energiaan ja energiatehokkuuteen esimerkiksi suorien investointien avulla sekä kannustein.

”Kyse ei ole rahan ohjaamisesta pois koronatoimista tai muista matalahiilisistä investoinneista — vaan win win -ratkaisusta, joka tehostaisi taloutta ja auttaisi samaan aikaan ilmastonmuutoksen pysäyttämisessä”, muistuttaa tutkija Marina Andrijevic.