Yhdysvaltain presidentti George Bushin tuore ilmastopolitiikka on kuohuttanut maailmaa, vaikka se ei tullutkaan yllätyksenä. Ilmasto-oikeudenmukaisuuteen syvennyttiin Maan ystävien, Dodon ja Kepan yhteisen Kokonainen ilmasto -hankkeen seminaarissa maaliskuussa Helsingissä.
Kaksi ministeriä, oppositiojohtaja, eduskunnan ympäristövaliokunnan puheenjohtaja ja salillinen muuta yleisöä olivat liikuttavan yksimielisiä siitä, että ilmastopolitiikka on mitä suurimmassa määrin globaalin oikeudenmukaisuuden kysymys.
”Teollisuusmaat ovat suurimmat saastuttajat ja seuraukset kärsitään pääasiassa köyhimmissä kehitysmaissa”, tiivisti ympäristöministeri Satu Hassi. Siinä missä keskivertointialainen päästää ilmakehään yhden tonnin hiilidioksidia, suomalainen tupruttaa 10 tonnia ja keskivertojenkki 20 tonnia.
Intialaisen ympäristöjärjestön CSE:n tutkija Neelam Singh kokosi yhteen vaatimukset taloudellisesta tehokkuudesta, ekologisesta tehokkuudesta, tasa-arvosta ja oikeudenmukaisuudesta. Hän päätyi CSE:n jo kymmenen vuotta sitten hahmottelemaan malliin, jonka mukaan päästökiintiöt pitäisi jakaa tasan kaikkien maailman asukkaiden kesken. Tämän jälkeen päästöoikeuksilla voitaisiin tehdä kauppaa.
”Kaupattavat kiintiöt voivat tuntua utopialta nyt mutta eivät ehkä enää muutaman kymmenen vuoden kuluttua”, filosofoi ulkoministeri Erkki Tuomioja.
Ydinvoima lisäisi päästöjä
Seminaarissa arvioitiin, että ilmastonmuutoksen torjuminen edellyttää maailmanlaajuisten päästöjen leikkaamista kahdella kolmanneksella. Vaikka teollisuusmaat lopettaisivat kaikkien päästöjen tuottamisen välittömästi, etenisi ilmastonmuutos jo yksin kehitysmaiden päästöjen kasvun takia. Myös kehitysmaat pitää saada päästötavoitteiden piiriin ennen pitkää.
Suomen pitää jatkossa varautua nykyisiä huomattavasti kunnianhimoisempiin päästö-tavoitteisiin ja leikattava päästöjään kymmenesosaan nykyisestä kuluvan vuosisadan aikana. Näin arvioivat Maan ystävien Oras Tynkkynen ja Greenpeacen Harri Lammi, joiden valmistama Kokonainen ilmasto -hankkeen loppuraportti julkistettiin seminaarissa.
”Todellisen ilmastostrategian tulee valmistaa Suomea jo nyt vuosisadan ilmastohaasteeseen. Kauppa- ja teollisuusministeriön omankin arvion mukaan ydinvoimavaihtoehto johtaisi voimakkaampaan energiankulutukseen ja päästöjen kasvuun kuin maakaasuun, uusiutuviin energialähteisiin ja energiansäästöön pohjautuva vaihtoehto. Ydinvoima saattaa vaikuttaa houkuttelevalta nyt, mutta se tulee kalliiksi pitkällä aikavälillä”, totesi Harri Lammi.