• 3 -lehden kansikuva

    3 / 2024

  • 2 -lehden kansikuva

    2 / 2024

  • 1 -lehden kansikuva

    1 / 2024

  • Vain verkossa / 2024

  • 20.2.2024

    Raunioiden ruhtinaat – ilmastonmuutoksessa moni häviää, mutta kuka voittaa? 

    Kun ilmastonmuutos etenee, maailma ajautuu monenlaisiin myllerryksiin. Paljon puhutaan siitä, ketkä ilmastonmuutoksessa häviävät. Hyötyykö kehityksestä joku?

    Artikkelikuva

  • 14.2.2024

    ”Älä osta mitään turhaa: paras vaate on jo kaapissasi” – Pukhraj Ranjan haluaa tehdä muotialasta eettisemmän 

    Suomalaisintialaisen Moi Namaste -vaatebrändin perustaja Pukhraj Ranjan ei pelkää kritisoida muotialaa. Työnsä kautta hän haluaa taata, että hänen kotimaansa naiset ja perinteiset käsityöläiset saavat reilun korvauksen työstään.

    Artikkelikuva

  • 13.2.2024

    Maailmanluokan klubilla 28.2. kysytään mitä ilmastolle kuuluu – keskustelussa mukana lumilautailija Siv Knudsen ja toimittaja Riikka Suominen

    Ensimmäistä kertaa Ravintola Tannerissa, Helsingissä, järjestettävällä Maailmanluokan klubilla perehdytään ilmastokysymyksiin. Keskustelu alkaa klo 18, jonka jälkeen ilta jatkuu kuubalaisella musiikilla.

    Artikkelikuva

  • 12.2.2024

    Maa katoaa meren alle, käyttövesi on pilalla, kookospuut ja kalat ovat poissa – Indonesian Pulau Pari -saaren asukkaat kärsivät ilmastokriisistä: ”Kotimme uppoaa. Missä me asumme?”

    Kalastajien kodin ja turistien suosiman Pulau Parin saaren elämä ei ole entisellään. Ilmastokriisi on vaikuttanut saareen monella tavalla. Asukkaat yrittävät pelastaa kotinsa vapaaehtoisvoimin, mutta työtä on paljon.

    Artikkelikuva

  • 9.2.2024

    Tango muuttaa argentiinalaista yhteiskuntaa: ”Kuka tahansa tuleekin milongaani, hänellä pitää olla hauskaa – olipa hän homo, hetero, nuori tai vanha”

    Buenos Airesissa on jo parinkymmenen vuoden ajan järjestetty tangofestivaalia, jossa rikotaan heteronormatiivisia asetelmia. Festivaali tuo yhteen ihmisiä kymmenistä maista.

    Artikkelikuva

  • 9.2.2024

    “Jos mua ei hyväksyttäis tähän yhteiskuntaan, miksi edes yrittäisin” – rasismia kokeneet nuoret esittävät kuusi toivetta kunnissa työskenteleville aikuisille

    Kun tuodaan yhteen rasismia kokeneita nuoria ja kuntien viroissa toimivia aikuisia, mitä tapahtuu? Sosiologi Tiina Helin osallistui ETNO:n keskustelusarjasta tehdyn raportin julkistamistilaisuuteen ja tiivisti löydökset. Mitä nuoret toivovat Suomessa asuvilta aikuisilta?

    Artikkelikuva

  • 8.2.2024

    Someaktivisti ”Pikakahvimemegirl” kyllästyi kuulemaan rikkaiden vinkkejä köyhille – nyt neuvoja jakaa köyhä

    Helsinkiläinen Alma Tuuva, 31, on tullut tunnetuksi pitämästään leikkisästä ja yhteiskuntakriittisestä Pikakahvimemegirl-tilistä Instagramissa. Marraskuussa 2023 hän julkaisi meemin, jossa oli teksti: ”Jos mediassa on aina rikkaiden säästövinkkejä köyhille, nii sit vois olla kans köyhien vinkkejä rikkaille et miten olla vähemmän kusipää”. Kysyimme Tuuvalta vinkkejä rikkaille.

    Artikkelikuva

  • 7.2.2024

    Feminicidio eli naismurha oli Italian vuoden sana – Maailman ääniä podcastin jaksossa käsitellään naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja siihen liittyvää keskustelua Italiassa

    Viime vuonna Palermossa uutisiin nousi useampi raiskaustapaus ja naismurha. Uutisia seurasivat vilkkaat somekeskustelut ja suuret mielenosoitukset. Maailman ääniä -podcastin kolmannessa jaksossa toimittaja Mira Selander kertoo tapauksista ja niihin liittyvästä keskustelusta.

    Artikkelikuva

  • 7.2.2024

    Elämä turistien paratiisissa Kenian rannikolla jakautuu sesonkiin ja hiljaiseloon – Työtä tehdään pakosta ja rakkaudesta

    Watamun pikkukaupunki Kenian rannikolla elää turismista. Yrittäjien ja ammattilaisten laajaa kirjoa yhdistää jaettu ymmärrys elämän jakautumisesta kahtia sesonkiin ja hiljaiseloon. Kenian turismi on hiljalleen elpymässä.

    Artikkelikuva

  • 6.2.2024

    Vihreän siirtymän hankkeet kaventavat alkuperäiskansojen tilaa: ”Avainkysymys on, kuka projektista hyötyy”

    Yli puolet vihreän siirtymän kaivoshankkeista on alkuperäiskansojen mailla tai läheisyydessä. Vihreästä kolonialismista puhutaan, kun yhtiöt rakentavat kaivoksia ja tuulivoimaloita alkuperäiskansojen maille ilman heidän suostumustaan.

    Artikkelikuva

Tilaa Maailman Kuvalehti