Artikkelikuva
Jotta luonnon monimuotisuus saataisiin elpymään, Suomessa tuotannon ja kulutuksen haitallisten ympäristövaikutusten tulisi WWF:n mukaan puolittua vuoteen 2030 mennessä. Kuvassa Kangaskosken patoa puretaan Hiitolanjoella.

”Jos talouden puolella jokin indeksi osoittaisi 69 prosenttia alaspäin, meillä olisi käynnissä hätäohjelma”

Tänään julkaistu WWF:n Living Planet -indeksi kuvaa maailman luonnon monimuotoisuuden vuosi vuodelta heikentyvää tilaa. Nykyinen hallitus saa WWF:ltä risuja ja ruusuja.

Tänään 13.10.2022 julkaistun WWF:n Living Planet 2022 -raportin mukaan maapallon luonnon tila jatkaa heikentymistään. Tieteeseen perustuvan raportin seuraamat villieläinpopulaatiot ovat kutistuneet keskimäärin 69 prosenttia vuosina 1970–2018.

Edellisen, vuoden 2020 raportin vastaava lukema oli 68 prosenttia, mutta aineistot eivät ole täysin vertailukelpoiset. Tällä kertaa mukana on esimerkiksi enemmän tutkimustietoa Brasiliasta.

”Luonnolla menee nyt huonommin kuin koskaan, mutta silti uskomme, että asioihin voi yhä vaikuttaa”, sanoo WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder.

Raportin mukaan suurimpia syitä villieläinpopulaatioiden kutistumiseen ovat elinympäristöjä tuhoava maankäyttö ja luonnonvarojen ylikulutus. Myös haitalliset vieraslajit, saasteet ja ilmastonmuutos vaikuttavat. Ilmastonmuutoksen merkityksen lajikatoon ennustetaan kasvavan, mikäli lämpenemistä ei pystytä rajaamaan 1,5 asteeseen.

WW:F:n Rohwederin mukaan kurssin muuttamiseksi tarvittavilla luonnonsuojelutoimilla on kiire. Hänen mukaansa kyse ei ole vain eläinlajeista vaan ihmisen hyvinvoinnin ja kaikkien kehityksen mittareiden lähtökohdista. Lyhyesti: jos suojelutoimiin ei päästä, meille käy huonosti.

Tästä syystä myöskään tarvittavien toimien liian suureen hintalappuun vetoaminen ei Rohwederin mukaan vakuuta.

”Taloudellisen toiminnan peruslähtökohta on, että meillä on hyvinvoiva luonto.”

Kuitenkin huoli euroista nousee lajikatoa helpommin otsikoihin. Esimerkiksi erilaisiin kulutuksen säästötoimiin on löydetty keinoja nyt, kun Venäjän hyökkäyssodan seurauksena energian ja ruoan kuluttajahinnat ovat kohonneet merkittävästi.

”Jos talouden puolella jokin indeksi osoittaisi 69 prosenttia alaspäin, meillä olisi käynnissä hätäohjelma. Koronapandemia osoitti, että tällaisiin ohjelmiin pystytään kyllä. Nyt pitäisi saada vastaava ohjelma käyntiin”, sanoo WWF Suomen suojelujohtaja Jari Luukkonen.

Kolmannes luonnosta suojeluun, loput talouden käyttöön

Tarvittavien luonnonsuojelutoimien eteen on jo tehty poliittisia päätöksiä.

Esimerkiksi Suomea sitoo EU:n biodiversiteettistrategia, joka velvoittaa kaikkia jäsenmaita suojelemaan 30 prosenttia maa-, sisävesi- ja merialueista. Suomen tulisi kuitenkin varmistaa omalta osaltaan, että tavoite myös saavutetaan.

”Jo nykyinen hallitus voisi suojella vanhat ja luonnontilaiset valtion metsät”, sanoo Rohweder.

Samaa 30 prosentin tavoitetta ajetaan eteenpäin globaalisti. Tämän vuoden joulukuussa Kanadan Montrealissa järjestetään YK:n biodiversiteettikokous, jossa maailman valtiot neuvottelevat toimista luontokadon pysäyttämiseksi.

Nyt edessä olevaa, yleensä joka toinen vuosi järjestettävää kokousta on lykätty useamman kerran koronan vuoksi. Toteutuessaan edessä on ”tuhannen taalan paikka”.

”Miten kauemmin toimia viivytellään, sitä kovemmaksi kiire muuttuu”, Rohweder sanoo.

Yleisesti ottaen Suomen nykyinen hallitus saa WWF:n edustajilta ristiriitaista palautetta.

Ensi vuoden budjetissa metsiensuojelun määrärahoja leikataan. Suomi kuitenkin ollut aktiivisesti ajamassa 30 prosentin tavoitetta EU-tasolla ja YK:ssa.

”Suomi on esiintynyt hyvänä maailmankansalaisena globaalisti, mutta kynnyskysymyksenä ovat aina kotimaan asiat”, Rohweder sanoo.

Kotimaan kiistakysymyksiin lukeutuvat esimerkiksi turvepellot, jotka aiheuttavat yli puolet kotimaisen maataloussektorin ilmastopäästöistä. Lisäksi ympäristölle haitallisiksi katsottujen yritystukien arvo Suomessa on arviolta kolme miljardia euroa vuodessa.

Päästöt puoliksi vuosikymmenen loppuun mennessä

Käytännössä tarvittavien toimien suuruusluokka on WWF:n ajamien laskelmien mukaan Suomessakin melkoinen. Tuotannon ja kulutuksen haitallisten ympäristövaikutusten tulisi puolittua vuoteen 2030 mennessä.

Kyse on kuitenkin vain luonnonvarojen hyödyntämisestä – ei siis niinkään vaikkapa siitä, että ruokaa tuotettaisiin puolet nykyistä vähemmän. Esimerkiksi kasvisruokavalioon siirtyminen vaatii huomattavasti lihantuotantoa vähemmän maankäyttöä.

Tästä syystä esimerkiksi nykyisen maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvisen ajamat muutokset Suomen ilmastoruokaohjelmaan herättävät WWF:n edustajissa närää. Helsingin Sanomat uutisoi 4.10., kuinka ohjelmasta on pitkän vaiheilun jälkeen poistettu esimerkiksi viittauksia siihen, että lihankulutusta tulisi vähentää.

”Mielestäni tämä oli vastuuton teko, kun ottaa huomioon, missä tilanteessa olemme”, WWF:n Rohweder sanoo. Luukkonen on samoilla linjoilla.

”Muutos tulee tapahtumaan haluamme tai emme. Olisi paljon fiksumpaa olla etunenässä. Jos jäkitämme vastaan, tarvittavat toimet tulevat olemaan myöhemmin erittäin kalliita.”

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!