Ennakkoluulot köyhiä kohtaan on tehtävä laittomaksi kuten rasismi tai seksismi, vetosi YK:n korkea virkamies Olivier De Schutter raportissaan lokakuun lopulla.

Äärimmäistä köyhyyttä ja ihmisoikeuksia käsittelevä erityisraportoija De Schutter vaatii käsitteen ”köyhismi” (tai ”köyhyysismi”; englanniksi ”povertyism”) sisällyttämistä syrjinnän vastaiseen lainsäädäntöön seksismin, rasismin ja muiden vastaavien laittomien syrjintäperusteiden rinnalle.

”Maailma on vihdoin heräämässä rasismin, seksismin ja muiden syrjinnän muotojen epäoikeudenmukaisuuksiin ja laatimassa lakeja estääkseen niitä tuhoamasta ihmisten elämää. Köyhyyttä on kohdeltava yhtä vakavasti”, De Schutter sanoi YK:n yleiskokouksessa New Yorkissa pitämässään puheessa.

De Schutterin määritelmän mukaan ”köyhismiin” sisältyy ennakkoluuloja ja negatiivisia stereotypioita. Se voi myös heikentää ihmisen mahdolisuuksia nauttia oikeuksiaan, kuten esimerkiksi vaikeuttaa työnhakua ja estää ihmisiä hakemasta sosiaalietuuksia.

The Guardian -lehdelle antamassaan haastattelussa 26.10. De Schutter kertoi pyrkivänsä vaikuttamaan ennen muuta asenteisiin. Köyhiä leimataan hänen mukaansa yleensä enemmän varakkaissa maissa, joissa eriarvoisuus on suurinta.

”Meillä on monia tutkimuksia, jotka osoittavat, että usko meritokratiaan on korkein epätasa-arvoisemmissa yhteiskunnissa. Ja juuri näiden maiden eliitti uskoo meritokratiaan, koska se on tietysti tapa vahvistaa eliitin ylivertaisuutta”, hän sanoi The Guardianille.

Yhtenä ratkaisuna De Schutter ehdottaa, että tulisi puuttua nykyiseen köyhiä syyllistävään keskustelukulttuuriin – esimerkiksi puheeseen köyhistä ihmisinä, jotka ”väärinkäyttävät järjestelmää” tai ”saavat syyttää itseään”.

Samoilla linjoilla on suomalaisten kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingo ry:n kehityspolitiikan asiantuntija Eppu Mikkonen.

”Suomessakin usein nähdään ratkaisuna köyhyyteen työ ja ’reippaus’. Tällöin luodaan kuvaa, että jokainen on oman onnensa seppä. Eriarvoisuus on kuitenkin osa järjestelmäämme jota yksilön on omin voimin hyvinkin vaikea selättää”, Eppu Mikkonen sanoo.

Viime aikoina askelia köyhyyssyrjinnän tunnistamiseksi on otettu eri puolilla maailmaa. Ranska määrittelee nyt köyhyyteen perustuvan syrjinnän rikokseksi ja Kanadan Quebecin provinssissa ”sosiaaliset olosuhteet” ovat kiellettyjä syrjinnän perusteita.

Puuttumista köyhyysperustaiseen syrjintään hankaloittaa kuitenkin se, että köyhyys ei ole kiinteä ominaisuus, kuten rotu, ikä tai seksuaalinen suuntautuminen. Se saattaa kuitenkin olla pysyvämpää, kuin mitä helposti ajatellaan.

”Köyhyys tutkitusti periytyy Suomessakin. Vähäosaisuudesta tulee noidankehä, jonka pysäyttäminen on erittäin tärkeää”, Mikkonen sanoo.

Fingo on Maailman Kuvalehden kustantaja.