• 10.8.2023

    ”Tahtoisimme olla työkavereita, emme lihanpaloja” – Mosambikin rap-piireissä puhututtavat naisen asema, kaupallisuus sekä alan mutkikas suhde politiikkaan

    Hiphop on suosituinta musiikkia nuorten keskuudessa Mosambikissa. Alan harvoja naistähtiä katsotaan seksin värittämin silmin, ja maassa käydään keskustelua, onko räppäri viihdyttäjä vai aktivisti. Maailman Kuvalehti vieraili maan ensimmäisessä hiphop-konferenssissa.

    Artikkelikuva

  • 9.8.2023

    Mitä jos aikamme kansanmusiikkia ovatkin Paleface, Kielo Kärkkäinen, Jarkko Martikainen, Suvi Teräsniska ja Arttu Wiskari? 

    Kansa ei ole milloinkaan omistanut kansanmusiikkia, jos kansalla tarkoitetaan kansallisvaltiota, tiettyä etnisyyttä tai kieliryhmää. Kansanmusiikin tyylit, sävelmät ja tekijät ovat aina menneet heittämällä yli rajojen, musiikkitoimittaja Mika Kauhanen kirjoittaa.

    Artikkelikuva

  • 7.8.2023

    ”On suuri ilo siirtää osaamiseni näille nuorille” -Kambodžan khmer-musiikki elää sokeiden soittajien hyppysissä

    Kambodžan perinteisen musiikin säilyttämistä tehdään marginaalissa: orpolasten ja sokeiden keskuudessa. Tässä yhtälössä kaikki kuitenkin voittavat.

    Artikkelikuva

  • 20.6.2023

    Tekoäly-Drakea ja jäljitelmä-Oasista: ”Miten toimitaan, jos artisti ei ole itse osallistunut kappaleen tekoon, vaikka hän siinä selvästi esiintyykin?”

    Tekoälyllä tuotettu musiikki on aiheuttanut kevään aikana keskustelua. Esimerkiksi yksi AI:n ja puhesynteesin avulla tehdyistä suosioon nousseista kappaleista poistettiin suoratoistopalveluista. Tekoälymusiikki herättää kysymyksiä muun muassa tekijänoikeuksista, kirjoittaa Karri Miettinen kolumnissaan.

    Artikkelikuva

  • 19.6.2023

    Pianisti Seppo Hovi ja Maustetyttöjen Kaisa Karjalainen pohtivat kuka saa kutsua itseään muusikoksi: ”Vanhat miehet tulevat joskus meitä neuvomaan ja lähettelevät meille biisejä sähköpostilla. Meitä se naurattaa.”

    Siinä missä pianisti Seppo Hovi peräänkuuluttaa melodiaa, harmoniaa ja rytmiä, Maustetyttöjen Kaisa Karjalainen fokusoi teksteihin ja omaan juttuun. Yhdestä asiasta he ovat samaa mieltä: muusikkous on ammattinimike.

    Artikkelikuva

  • 15.6.2023

    ”Myös musiikkialan pitää ryhtyä ilmastotyöhön”

    Miten musiikkialasta voidaan tehdä kestävämpi? Sitä on lähdetty miettimään ympäri maailmaa, myös Suomessa.

    Artikkelikuva

  • 14.6.2023

    Työskentely ympäri vuorokauden, epäterveet kauneusihanteet, levy-yhtiöiden valta imagoon ja käytökseen – K-pop on noussut jättisuosioon, mutta sen epäkohdat hiertävät fanejakin

    Kimaltavasta K-popista paljastuu ensivilkaisun jälkeen räikeitä epäkohtia, mutta silti sen suosio kasvaa. Mikä tekee ristiriitaisesta K-popista niin houkuttelevaa? Ja voimmeko me ulkopuolisina kritisoida korealaisen kulttuurin tuotetta?

    Artikkelikuva

  • 6.6.2023

    Sävelten sota – Ukrainan ääni on kuulunut vainosta, rajoituksista ja vääristelystä huolimatta, myös musiikissa

    Sota on innoittanut länsimaita tutustumaan ukrainalaiseen kulttuuriin. Venäjän hyökkäys Ukrainaan aiheutti myötätuntoaallon, jonka seurauksena lännessä alettiin esittää ukrainalaista musiikkia, kirjoittaa Antti Häyrynen esseessään.

    Artikkelikuva

  • 31.5.2023

    Maailman Kuvalehden lavashow pureutui musiikin muutosvoimaan ja ilmaisuvapauteen: ”Epäkohtia ei uskalleta ottaa puheeksi, ettei saada hankalan tyypin mainetta”

    Onko musiikki vapauden ja vastarinnan taidetta vai markkinoiden pelinappula? Tätä pohdittiin Maailman Kuvalehden kolmiosaisessa puheohjelmassa Maailma kylässä -festivaalilla sunnuntaina 28.5.

    Artikkelikuva

  • 30.5.2023

    ”Mahdollisuuteni työllistyä alalla loppuisivat käytännössä siihen” – Miksi suomalaiset muusikot sensuroivat puheitaan?

    Suomessa on yksi maailman parhaista sanan- ja ilmaisunvapaustilanteista. Pelko työtilaisuuksien menettämisestä, portinvartijoiden suututtamisesta ja cancel-kulttuurista hiljentää kuitenkin musiikintekijät.

    Artikkelikuva

Tilaa Maailman Kuvalehti