Jos tuntee oman kulttuurinsa, voi helpommin sopeutua myös toiseen yhteiskuntaan ja olla sille hyödyksi

Tämä on Espoossa toimivan Äs-Sänääbil-yhdistyksen visio.

Äs-Sänäbil antaa Suomessa asuville arabitaustaisille lapsille kieli- ja kulttuurikoulutusta. Sen lauantaikouluun osallistuu yli sata 6 –17-vuotiasta lasta ja nuorta.

Äs-Sänääbil on monikkomuoto arabian kielen sanasta sunbulah, vehnäntähkä. Tähkät koristavat myös sen logoa. Se symboloi jotakin ihmiselle elintärkeää – leipää, mutta myös kasvua, kärsivällisyyttä ja uutta sukupolvea, jota järjestö kasvattaa.

”Kun ihminen osaa omaa äidinkieltään, hänen on helpompi oppia myös uutta kieltä ja menestyä opinnoissa muutenkin paremmin. Haluamme auttaa yhteiskuntaa tässä”, kertoo yhdistyksen hallituksen jäsen ja koulun rehtori Mohammad Al-haj Ali.

Jordaniasta kotoisin oleva Ali on kemian alan insinööri ja tohtori, joka muutti Suomeen vuonna 2011. Hän halusi poikansa oppivan arabian kieltä.

Niin haluaa myös moni muu Suomessa asuva arabitaustainen. Äs-Sänääbilissä uskotaan, että kielitaidon avulla lapset ja nuoret saavat yhteyden omaan kulttuurinsa, pystyvät kasvamaan eheämmin ihmisinä ja voivat myös aikuisina palata maihin, joissa heidän juurensa ovat.

Lauantaikoulua pyörittää Alin ja järjestön hallituksen muiden jäsenten ohella yli 20 vapaaehtoista opettajaa ja opetusavustajaa.

”Jäljittelemme suomalaista opetusjärjestelmää. Käytämme samoja välineitä ja sovellamme esimerkiksi kielitaidon mittaamisessa samoja standardeja”, Ali kertoo.

Suomalaisessa ja arabialaisessa kulttuurissa on Alin mukaan ainakin yksi yhteinen piirre: koulutuksen arvostaminen.

Kaikkia oppilaita lauantaikoulu ei aina huvita, mutta toisaalta monelle koulu on myös yhteisö, jossa harjoitellaan vuorovaikutusta ja tavataan ystäviä. Osa oppilaista onkin käynyt koulua koko lapsuutensa ja palannut vielä vapaaehtoiseksi opettamaan, Ali kertoo.

”Teemme koulussa myös muuta. Kerran järjestimme basaarin, jossa oppilaat saivat myydä omia tuotteitaan.”

Myös Suomen virallinen koulujärjestelmä tarjoaa kotikielen opetusta monikielisille lapsille. Arabian opetuksen laatu ei Alin mukaan kuitenkaan ole riittävä.

”Opetuksen laatu on aivan erilaista kuin muussa opetuksessa enkä tiedä, miksi. Sama ongelma on monilla arabiperheillä. Me täytämme tätä aukkoa, ja se on iso.”