• 27.8.2025

    Pienessä kreikkalaiskylässä elää ikivanha kieli, jota ei puhuta vaan vihelletään – Pian se on vaarassa kadota

    Sfyria-vihellyskieli on harvinaista aineetonta kulttuuriperintöä, jonka pelastaminen on jäänyt pienen intohimoisen ryhmän varaan. Kyse on kokonaisesta maailmankuvasta ja tavasta olla yhteydessä toisiin, sanoo Kostas Beveratos.

    Artikkelikuva

  • 1.4.2025

    Kiitoksia ja anteeksipyyntöjä – Tukholman reissu osoitti, että Suomi kiinnostaa ruotsalaisia nyt erityisen paljon

    Kysymys "Oletteko Suomesta?" tuli tutuksi viikonlopun aikana Tukholmassa. Ruotsalaisten kiinnostus yllätti, mutta sen takaa saattaa löytyä looginen selitys: Suomi-kuva on kohentunut länsinaapurissa, kirjoittaa Riina Rastas kolumnissaan.

    Artikkelikuva

  • 14.2.2025

    ”Älkää kadottako omaa ääntänne!” – Suomessa elää suuri joukko kirjailijoita, joiden tekstit eivät päädy käsiimme

    Vaikka suomalainen kirjallisuuskenttä on viime vuosina alkanut avautua uusille äänille, sen monimuotoisuus on yhä melko pintapuolista. Eri maista Suomeen muuttaneiden kirjailijoiden kokemukset osoittavat, että rakenteelliset esteet ja stereotypiat rajoittavat muunkielisten teosten näkyvyyttä ja arvostusta.

    Artikkelikuva

  • 10.12.2024

    ”Täällä voin pitää identiteettini” – Vuoden viimeisessä Maailman ääniä -podcastin jaksossa pohditaan millaista on muuttaa yksin Sisiliaan

    Maailman ääniä -podcastin kymmenennessä jaksossa toimittaja Mira Selander haastattelee tanskalaista Louise Fjeldborgia, joka on muuttanut Sisiliaan yksin osaamatta italiaa. Samalla hän pohtii omaa identiteettiään.

    Artikkelikuva

  • 6.6.2023

    Aromuunit kamppailevat kielensä ja kulttuurinsa säilymisestä: “Olen peloissani, mitä lapsilleni jää jäljelle”

    Säilyykö oma kieli ja kulttuuri seuraavalle sukupolvelle? Balkanin aromuuneilla on takanaan synkkä historia, eivätkä kaikki haluaisi tunnustaa heitä omaksi kansakseen vieläkään. Nyt aromuunit tahtovat näyttää, että he ovat yhä täällä eivätkä aio kadota.

    Artikkelikuva

  • 26.4.2023

    Englannin kieli on jyrännyt Euroviisuissa, mutta tilanne saattaa olla muuttumassa: ”Suomen kannattaisi lähettää joskus saamenkielinen kappale”

    Euroviisuissa on vuosien varrella laulettu muun muassa retoromaanin, udmurtin ja samogiitin kielillä, mutta sen jälkeen kun laulukieli vapautettiin vuonna 1999, kielivalikoima on supistunut pahan kerran.

    Artikkelikuva

Avarra maailmankuvaasi.

Tilaa Maailman Kuvalehti. Vain 49 € / vuosi.

TILAA LEHTI