Kansalaisjärjestöt vetoavat nyt Pöyryn sijoittajiin

Koska Pöyryn yhtiöjohto on kieltäytynyt dialogista kiistanalaisesta patohankkeesta, järjestöt vetoavat nyt sijoittajiin.

LAOS | PÖYRYN PATOHANKE — Kiistanalaista Laosin patohanketta vastustavat kansalaisjärjestöt ovat kääntyneet hanketta rakentavan konsulttiyritys Pöyryn sijoittajien puoleen, sillä heidän mukaansa yrityksen johto ei ole suostunut avoimeen dialogiin Mekong-joen tulevaisuudesta.

Viime viikolla Helsingissä järjestetyssä Pöyryn yhtiökokouksessa järjestöt vetosivat suoraan osakkeenomistajiin, sillä yhtiö pitää järjestöjen TE-ministeriölle tekemän kantelun vastinetta salassa pidettävänä asiakirjana.

”Voiko Pöyry väittää olevansa vastuullinen yritys, jos se kieltäytyy keskustelemasta kansalaisyhteiskunnan kanssa?”, kysyy Liisa Uimonen Siemenpuusäätiöstä, joka on yksi 15 hanketta vastustavasta järjestöstä.

Patohanke on ollut uutisotsikoissa viime kesästä alkaen, kun kansalaisjärjestöt jättivät virallisen kantelun Pöyryn toiminnasta Laosissa. Yhtiö on osallistunut ekologisesti kyseenalaiseen patohankkeeseen niin ympäristövaikutusten arvioijana kuin hankkeen toteuttajana.

Padon arvioidaan uhkaavan Mekong-joen kalakantoja ja tätä kautta arvioiden mukaan 60 miljoonan ihmisen ruokaturvaa. Sen rakentaminen olisi samalla merkittävä ennakkotapaus monille muille samankaltaisille hankkeille joen sivuhaaroilla.

Järjestöt katsovat Pöyryn osallistumisen olevan räikeästi ristiriidassa niin OECD:n monikansallisille yrityksille laatimien toimintaohjeiden kuin Suomen oman kehityspoliittisten tavoitteiden kanssa. Suomi on sitoutunut yritysten yhteiskuntavastuun edistämiseen syksyllä laaditulla periaatepäätöksellä. Yrityksen haluttomuus ottaa vastuuta, vie Uimosen mukaan pohjan koko linjaukselta.

Vaikka Pöyryn omissa selvityksissä todetaan, että lisätutkimuksia tarvitaan, on yritys päättänyt tehdä ne yhtäaikaisesti padon rakennustöiden kanssa.

”Tutkimukset olisi pitänyt ajoittaa selkeästi ennen patohankkeen aloittamista. On vastuutonta väittää, että ne voitaisiin tehdä yhtä aikaa, sillä tieteellistä perustetta ratkaisulle ei ole”, peräänkuuluttaa Madison-Wisconsinin yliopiston maantieteen professori Ian Baird.

”Myöskään tieteellistä tutkimusta kaloista tai kalataloudesta ei ole lainkaan tehty”, hän jatkaa.

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!