Rion olympialaiset käynnistettiin viime viikonloppuna suuressa juhlahumussa ja ilmastonmuutos nostettiin näyttävästi esille, mutta olympialaisilla on myös huomattava määrä negatiivisia vaikutuksia, joista avajaisissa oltiin hiljaa.

Ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun symbolina kaupunki on luvannut istuttaa 11 000 tuhatta puuta, eli yhtä monta kuin olympialaisissa on urheilijoita. Avajaisissa jätettiin kuitenkin mainitsematta, että olympiakaupungin tieltä on raivattu kokonaisia kaupunginosia eli faveloita ja noin 77 000 ihmistä on joutunut muuttamaan pois kisojen tieltä.

Humanospheren haastattelemien asiantuntijoiden mukaan olympialaiset saattavat olla myös yksi huonoimmista taloudellisista ratkaisuista, joita maa voi ”kehityksen” nimissä tehdä. Esimerkiksi Ateenan kaupunki ylitti budjettinsa 60 prosentilla ja hävisi miljardeja dollareita järjestäessään vuonna 2004 kesäolympialaiset.

Taloudellisesta ja poliittisesta kriisistä kärsivä Brasilia on investoinut olympialaisiin valtavia summia. Maan talous on ollut syöksykierteessä jo vuodesta 2014 ja maan poliitikot ovat sotkeutuneet vakavaan lahjusskandaaliin. Presidentti Dilma Roussef pantiin viralta toukokuussa, sillä myös hänellä oli yhteyksiä öljy-yhtiö Petrobrasin korruptiovyyhtiin.

Olympialaisiin kulutetut rahat eivät taloustutkija Victor Mathesonin mukaan tuo yleensä  toivottuja taloudellisia voittoja ja raha on usein pois esimerkiksi sosiaalisista hankkeista. Brasilian kaltaisessa maassa, jossa talous on muutenkin ahtaalla, on rahan upottaminen olympialaisiin ratkaisuna erityisen riskialtis.

Riossa olympialaiset ovat viivästyttäneet joukkoliikennehankkeita ja kaupunki on joutunut leikkaamaan terveyspalveluihin käytetystä varoista noin 30 prosenttia. Raha on pois esimerkiksi maassa riehuvien zika- ja dengue-epidemioiden kitkemistyöltä.