Ilmastokatastrofit ajoivat viime vuonna kodeistaan 1,85 miljoonaa afrikkalaislasta

Nairobissa alkaa tänään Afrikan maiden ilmastokokous. Lapsijärjestöt muistuttavat, että vasta 2,4 prosenttia ilmastorahoituksesta suunnataan tällä hetkellä lasten hyvinvoinnin edistämiseen.

Ilmastokatastrofien takia pakenemaan joutuneiden lasten määrä lähes kaksinkertaistui viime vuonna Saharan eteläpuolisen Afrikan maissa, kertoo Pelastakaa Lapset -järjestö.

Pakenemaan joutuneita lapsia oli vuoden 2022 lopussa noin 1,85 miljoonaa, kun vuonna 2021 määrä oli noin miljoona. Tiedot perustuvat maan sisäistä pakolaisuutta tutkivan IDMC:n dataan.

Osa lapsista joutui pakenemaan useita kertoja. Määrään on laskettu ne lapset, jotka olivat yhä pakolaisina vuoden 2022 lopussa.

Pahin tilanne oli Nigeriassa ja Somaliassa. Nigeriassa paettiin etenkin rajuja tulvia, Somaliassa taas kuivuutta, joka on seurausta vuosien epäonnistuneista sadekausista. 

Järjestö on huolissaan etenkin tiedoista, joiden mukaan uusien ilmastopakolaisten määrä yhteensä kolminkertaistui Afrikassa edellisvuoteen verrattuna. Mikäli lasketaan kaikki pakenemiskerrat eikä huomioida mahdollista paluuta, viime vuonna pakolaisuuskertoja oli 7,4 miljoonaa, kun edellisvuonna määrä oli 2,6 miljoonaa, raportissa lasketaan. Yhtä suurta määrää alueelta ei ole raportoitu koskaan aiemmin.

Lapset ovat erittäin korkeassa ilmastonmuutoksen seurausten riskissä lähes kaikissa Afrikan maissa, selviää YK:n lastenjärjestön Unicefin raportista. Vaikein tilanne on Keski-Afrikan tasavallassa, Tšadissa, Nigeriassa, Guineassa, Somaliassa ja Guinea-Bissaussa. Lasten on vaikeampi selviytyä erilaisista vaaroista, kuten myrskyistä ja tulvista, ja he ovat myös fysiologisesti alttiimpia esimerkiksi saasteille. Haavoittuvuutta pahentaa peruspalveluiden puute.

Järjestöjen tiedot julkaistiin tänään Nairobissa alkavan Afrikan ilmastokokouksen alla. Ne muistuttavat, että kansainvälisesti vasta 2,4 prosenttia globaalista ilmastorahoituksesta suunnataan nimenomaan lasten hyvinvoinnin edistämiseen, vaikka yli miljardin lapsen arvellaan olevan äärimmäisessä riskissä joutua kärsimään ilmastokriisi vaikutuksista.

”Toivon lasten kertovan kokemuksistaan ja huolenaiheistaan johtajille kokouksessa. He eivät ole tehneet mitään tämän kriisin aiheuttamiseksi ja he tarvitsevat sitä, että kansainvälinen yhteisö tekee lupauksensa, kuten rahoittaa sopeutumista sekä menetysten ja vahinkojen korvaamista”, sanoo Pelastakaa Lasten Länsi- ja Keski-Afrikan toimiston kampanjajohtaja Vishna Shah tiedotteessa.

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!